Artikkeleita

Yritykselle syntyy toimiessaan tarvetta pääomaan, sillä menot edeltävät usein tuloja.

Rahoitusvaihtoehdot perustuvat omaan ja vieraaseen pääomaan sekä näitä yhdistelevään välirahoitukseen. Tätä pääomaa pyritään saamaan eri rahoittajilta.

Oma pääoma

Omaa pääomaa ovat sekä ulkoinen oma pääoma että sisäinen oma pääoma eli tulorahoitus. Oman pääoman tarkoituksena on yleensä jäädä osakeyhtiöön ennalta määräämättömäksi ajaksi.

Usein omistajayrittäjä on ensimmäinen yritykseen omaa pääomaa sijoittava henkilö.

Yksityissijoitukset rahoituskeinona

Kun yritykselle tulee tarve hankkia lisää omaa pääomaa, yritys voi kääntyä esimerkiksi yksityissijoittajien puoleen.

Tässä rahoitusvaihtoehdossa sijoittajat saavat lähtökohtaisesti vastineeksi osakeyhtiön antaman asiakirjan eli osakkeen, joka määrittää sijoitukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Sijoittajan panoksen kehitys riippuu yhtiön kehityksestä ja menestyksestä. Toisaalta on mahdollista sijoittaa yhtiöön saamatta osakkuutta, sillä sijoituksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) ei anneta osaketta taikka muutakaan vastiketta.

Tulorahoitus eli sisäinen oma pääoma

Tulorahoituksena kertyvä pääoma on puolestaan voittorahoitusta tai tuloksenjärjestelykeinoilla yritykseen jätettyä ja voitonjaon ulkopuolella pidettyä rahoitusta.

Osakeanti

Tavanomainen pääoman keräämistapa on yhtiön osakkeiden antaminen merkittäväksi maksua vastaan. Tällöin kyseessä on maksullinen osakeanti, jossa osakkeista suoritettu vastike eli merkintähinta voidaan merkitä osakepääoman korotukseksi.

Osakeantipäätöksessä voidaan myös määrätä uuden osakkeen merkintähinnan määräämisestä merkittäväksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön hallusta luovutettavasta osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei muuta määrätä. Osakeannista päätetään yhtiökokouksessa.

Osakeanti voidaan järjestää myös suunnattuna osakeantina, tosin pääsääntönä on osakkeiden antaminen merkittäväksi aikaisemman osakeomistuksen suhteessa.

Optio-oikeudet ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin

Yhtiö voi antaa erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Optio-oikeuksien antamiseksi on oltava yhtiön kannalta painavat taloudelliset syyt.

Jos oikeuden haltija voi valita merkitseekö hän osakkeita, kyseessä on optio-oikeus, sillä oikeuden haltijalla on oikeus, mutta ei velvollisuus merkitä osakkeita. Optio-oikeuden voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu osakeyhtiölaissa.

Optio-oikeudet voivat olla toimiva instrumentti rahoitusjärjestelyjen osana. Muun muassa vaihtovelkakirjalainassa velkaan liitetään optio-oikeus tai muu erityinen oikeus.

Vieras pääoma

Omasta pääomasta poiketen vieraan pääoman tarkoituksena ei ole jäädä yritykseen ennalta määräämättömäksi ajaksi.

Velkarahoituksessa sopimuksen perusteella toimijat, joko osakkeenomistajat tai muut toimijat, antavat pääomaa yhtiön käyttöön korvausta vastaan yleensä ennalta määrätyksi ajaksi. Yleensä velkojalla ei ole osakkeenomistajan kaltaista oikeutta yhtiön varoihin, eikä saamisen määrä kasva vaikka yrityksen arvo kasvaisi.

Osakeyhtiölaissa ei säännellä vieraan pääoman ehtoista rahoitusta, paitsi niiltä osin kuin kysymys on pääomalainasta.

Vieraan pääoman rahoitusvaihtoehdot voivat olla kahdenkeskeisiä sopimuksia luotonantajan ja luotonsaajan välillä tai ne voivat olla markkinaehtoisia sitoumuksia, joilla voidaan käydä kauppaa arvopaperimarkkinoilla.

Vieraan pääoman sitoumuksia ovat esimerkiksi lainat rahoituslaitoksilta, ostovelat ja joukkovelkakirjalainat.

Välirahoitus

Välirahoitus on rahoitusvaihtoehto, jossa on piirteitä sekä vieraasta pääomasta että omasta pääomasta.

Rahoitusvaihtoehdon valinta

Avustamme mielellämme käymään läpi eri rahoitusvaihtoehdot ja rahoitusjärjestelyt. Lisätietoja voitte tiedustella asianajaja, osakas Markku Lindbladilta.