fbpx

4.2.2018

Velan vanhentuminen

Velat vanhentuvat kolmen eri vanhentumisajan mukaan.

  1. Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Vanhentumisaika voi katketa ja pidentyä taas kolmella vuodella. Kolmen vuoden yleinen vanhentumisaika koskee tavallisimpia velkoja kuten kulutusluottoja, vuokria, auto-, asunto- ja opintolainoja. Maksutuomio pidentää näiden velkojen vanhentumisajan viiteen vuoteen.
  2. Erityinen vanhentumisaika on viisi vuotta. Se koskee julkisoikeudellisia saatavia kuten veroja ja sakkoja, elatusapua sekä Kelan perimiä lapsen elatustukisaatavia. Julkisoikeudellinen velkoja ei tarvitse maksutuomiota oikeudesta, vaan se voi periä niitä ulosoton kautta heti. Käytännössä julkisoikeudellisten velkojen vanhentumisaika on hieman pidempi kuin viisi vuotta, koska niiden vanhentuminen alkaa vasta maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta.
  3. Lopullinen vanhentumisaika on 15, 20 tai 25 vuotta ja se koskee lopulta kaikkia yleisen vanhentumisajan velkoja.

Yleisen vanhentumisajan keskeytys

Yleisen vanhentumisajan voi keskeyttää vapaamuotoisesti. Vanhentuminen katkeaa, kun esimerkiksi velallinen tunnustaa velan vaikka lyhentämällä sitä tai antamalla vakuuden.

Vanhentumisajan voi katkaista tarvittaessa monta kertaa ja periä, kunnes lopullinen vanhentumisaika päättää velan olemassa olon.

Kun velkoja katkaisee velan vanhentumisen tuomioistuimen antamalla maksutuomiolla, velan vanhentumisaika pitenee viiteen vuoteen.

Velkojan käytössä olevat toimenpiteet velan perimiseksi

Maksutuomio oikeuttaa velkojan perimään velkaa ulosoton kautta. Tulojen, veronpalautusten tai omaisuuden ulosmittaus estää velan vanhentumisen.

Jos velkaa ei saada ulosmitattua ja velallinen todetaan varattomaksi, velka palautuu takaisin velkojalle. Silloin velkojan on katkaistava vanhentuminen toimittamalla velka uudestaan ulosottoon ennen kuin viisi vuotta on kulunut edellisestä varattomuusesteestä.

Jos velallinen on luonnollinen henkilö, ulosottoperusteen määräaika on 15 vuotta tuomion antamisesta.

Jos velkojana on yksityishenkilö tai velka perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalvelukseen, velkaa voidaan periä 20 vuotta maksutuomion antamisesta. Ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.

Velallisen suoritusvelvollisuus lakkaa, kun velka tulee maksetuksi. Luonnollisen henkilön eli ihmisen sopimussuhteeseen perustuva rahavelka vanhentuu viimeistään 20 vuoden kuluttua velan erääntymisestä ja jos velkojanakin on luonnollinen henkilö, lopullinen vanhentumisaika on 25 vuotta.

Tuomioistuin voi määrätä määräajan jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksusaantia siten, että hän on esimerkiksi kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan, salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja taloudellisesta asemastaan. Velkojan on nostettava tällainen kanne viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.

© 2024 Asianajotoimisto Lindblad