Tilaajavastuulain muutokset

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä(Tilaajavastuulaki) uudistuu ja tiukentuu 1.9.2012 lukien

Lain mukaan tilaajan on ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tai alihankintasopimuksen tekemistä pyydettävä sopimuspuoleltaan selvitys lakisääteisten velvoitteiden noudattamisesta ja sovellettavista työehdoista. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu. Hallituksen esityksessä 18/2012 ehdotetaan tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin lisättäväksi rakentamistoimintaa koskevat erityissäännökset, joilla tehostettaisiin lain toimivuutta sekä tarjottaisiin tilaajille paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppaneidensa luotettavuutta.

Keskeiset uudistukset:

1)     Rakentamistoiminnassa tilaajan selvitysvelvollisuutta ehdotetaan täydennettäväksi todistuksella tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Jatkossa tilaajan olisi pyydettävä sopimuspuolelta todistus siitä, että sopimuspuolella on voimassa oleva tapaturmavakuutus työntekijöilleen. Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus käsittäisi tiedon hankkimisen siitä, että sopimuskumppanilla on voimassa oleva vakuutus työntekijöille.

2)     Voimassa olevan tilaajavastuulain 5 §:ssä säädetään poikkeustilanteista, jolloin tilaajalla ei olisi selvitysvelvollisuutta. Esityksessä ehdotetaan, että rakentamistoiminnassa sovellettaisiin vain yhtä poikkeusta. Selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle jäisivät ne tilanteet, joissa tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että sopimuspuoli on valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan maakunnan kunta tai kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, Kansaneläkelaitos tai Suomen Pankki, osakeyhtiölaissa tarkoitettu julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos tai sen kokonaan omistama yhtiö, kunnan tai kuntayhtymän kokonaan omistama yksityisoikeudellinen yhteisö tai yhtiö taikka vastaava ulkomainen yhteisö tai yritys tai luottamukseen on tähän rinnastettava syy. Ehdotettu sääntely tarkoittaisi sitä, että jatkossa rakentamistoiminnassa ei voisi jättää pyytämättä laissa tarkoitettuja selvityksiä sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta tai tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhde on vakiintunut.

3)     Rakentamistoimintaa koskee korotettu laiminlyöntimaksu. Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen tehostamiseksi koskee rakentamistoiminnan osalta korotettu, vähintään 16 000 ja enintään       50 000 euron laiminlyöntimaksu. Se voitaisiin määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakia. Kyseessä ovat sellaiset yritykset tai toimijat, joiden voidaan olettaa toimivan vähintäänkin harmaan talouden piirissä. Tällaisten yritysten kanssa toimiminen ei olisi kenenkään toiminnan kannalta perusteltua. Rakentamistoiminnassa tilaajavastuulain seuraamusjärjestelmää porrastettaisiin siten, että tavallinen laiminlyöntimaksu koskisi tilaajan selvitysvelvollisuuden laiminlyömistä ja korotettu laiminlyöntimaksu määrättäisiin niiden rikkomusten johdosta, joihin syyllistyneet vähintään edistävät harmaata taloutta.

Tarjouspyyntöjen ja sopimusmallien vakiokirjaukset kannattaisi tarkistaa siten, että yrityksen toimintatavat ovat ajan tasalla heti lain voimaan tulosta lähtien. Tilaajat voivat sopimuskirjauksin edellyttää myös omien sopijakumppaniensa aliurakoitsijoilta tiettyjen tärkeiden ehtojen sisällyttämistä urakkasopimuksiin.