Riita-asia voi ratketa ilman käräjöintiä

Riita-asioiden luonteesta

Riita-asioita on hyvin monentyyppisiä. Tässä riita-asialla tarkoitetaan kotimaisessa tuomioistuimessa käytävää täysimittaista oikeusprossia, jossa vastaanotetaan todistelua ja jossa riita-asian ”hävinnyt” osapuoli pääsääntöisesti velvoitetaan korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

Yleisin riita-asia on velallisen keksintöä

Puhtaasti määrällisesti katsoen suurin osa käräjäoikeuksien ratkaisemista riita-asioista muodostuu velkomuskanteiden taustalla olevasta turhautumisesta maksamattomaan velkaan. Maksamattomuuden taustalla on usein velallisen maksukyvyttömyys ja tähän liittyvä fiktiivinen riita.

Velallinen vetoaa usein palvelun tai tavaran virheeseen pelkästään ylimääräisen maksuajan voittamiseksi.

Vahvistettu sovinto on täyntäntöönpanokelpoinen

Tuomioistuimia kansoittavat myös lukuisat perhe- ja jäämistöoikeudelliset, työoikeudelliset, immateriaalioikeudelliset ja esimerkiksi ympäristöoikeudelliset riita-asiat, joissa osapuolten välinen sovinto on usein sallittu riidan tukahduttamiseksi.

Sovinto voi olla osapuolten välinen, mutta se voi olla myös tuomioistuimen vahvistama. Tuomioistuimen vahvistaman sovinnon etuna on sen saavuttama täytäntöönpanokelpoisuus.

3 tapaa tukahduttaa riita

Tavanomainen riita-asia koskee usein periaatteita, näyttökysymyksiä tai maksuvaikeuksia.

Riita tukahtuu vastaavasti, kun

1. periaatteesta luovutaan (esimerkiksi asianosaisseuraannon tms. syyn johdosta) tai
2. potentiaalisen riita-asian osapuoli havaitsee, että hänen on mahdotonta näyttää väitteitään toteen tai
3. avoin saatava suoritetaan.

Mahdollista sovintoa tai sen mahdollisuuden kartoittamista onkin hyvä lähteä miettimään esimerkiksi tämän kolmijaon pohjalta. Keskeisin kysymys luonnollisesti kuuluu seuraavasti: onko käsillä oleva riita riitelemisen arvoinen?

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu riita-asian ratkaisijana

Tuomioistuimen ulkopuolella käytävästä riidanratkaisusta käytetään yleisesti kokoavaa nimitystä vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Se koostuu muun muassa osapuolten välillä käytävistä sovintoneuvotteluista sekä mahdollisesta välimiesmenettelystä.

Riidanratkaisulauseke helpottaa vaihtoehtoista riidanratkaisua

Yritysten ja muiden sopimuksiin säännöllisesti turvautuvien tahojen on hyvä ottaa ns. riidanratkaisulauseke keskeiseksi osaksi sopimuskulttuuriaan.

Riidanratkaisulausekkeella sopimuksessa voidaan sitovasti sopia osapuolten välillä etukäteen mahdollisen riidan varalta ja sen ilmaantuessa käytettävistä riidanratkaisukeinoista, jotka voivat perustua vahvasti vaihtoehtoisen riidanratkaisun menettelytavoille.

Riidanratkaisulausekkeet ovat usein moniportaisia, jolloin tietyn menettelykeinon epäonnistuttua voidaan turvautua toiseen riidanratkaisukeinoon.

Käsittelyajat tekevät sovinnon kannattavaksi

Osapuolten välinen sovinto kannattaa lähes aina. Oikeudenkäynti synnyttää väistämättä tuntuvat kustannukset.

Riita-asioiden merkittävän pitkät käsittelyajat johtavat siihen, ettei se tosiseikka, että vastapuoli mahdollisesti velvoitetaan tuomitsemaan asiassa syntyneet kulut tuo todellista lohtua asian voittaneelle.

Ulkopuolinen sovittelija tuo asiantuntemusta ja laskee kuluja

Tehokkaasti lopputulokseen sovittelussa voidaan päästä käyttämällä ulkopuolista asiantuntijaa, kuten asianajajaa tai muuta riidanratkaisun ammattilaista. Näin menettelemällä riita-asia saa ratkaisunsa joustavasti, mutta kohtuullisin kustannuksin – jopa ilman oikeusturvavakuutusta.

Ulkopuolinen sovittelija voi olla myös institutionaalinen taho, kuten esimerkiksi kuluttajariitalautakunta. Näihin vaihtoehtoisen riidanratkaisun keskittymiin kasaantuu asiantuntemusta, joka on suunnattu juuri tietyntyyppisten riitaisuuksien ratkaisemineen.

Institutionaalinen taho – kuten keskuskauppakamarin välimieslautakunta – voi olla myös välimiesmenettelyn järjestäjänä haettaessa ratkaisua riita-asiaan.

Välimiesmenettely on nopea ja luottamuksellinen

Välimiesmenettelyssä riidan osapuolet sopivat keskinäisten riitaisuuksiensa selvittämisestä erityisten välimiesten toimesta järjestettävässä välimiesoikeudessa, mikä perustuu pitkälti sopimusvapauteen.

Välimiesmenettelyn vahvuudet verrattaessa perinteiseen tuomioistuinprosessiin ovat seuraavat:

1. täytäntöönpanokelpoinen välitystuomio saadaan usein nopeammin kuin tuomioistuinmenettelyssä saatava riita-asian tuomio,
2. välimiesmenettely ei lähtökohtaisesti ole julkinen, jolloin se mahdollistaa myös luottamuksellinen tiedon tarkemman esille tuonnin,
3. välimiesmenettely on luonteeltaan joustavaa: sitä eivät kangista osittain jo vuodelta 1734 peräisin olevat prosessinormimme ja
4. välimiehet ovat usein valittu oman alansa parhaimpien asiantuntijoiden joukosta.

Välimiesmenettelyn katsotaan usein olevan varsin kallis riidanratkaisukeino, mutta kun sitä vertaa täysimittaiseen riita-asian käsittelyyn,  kustannukset jäävät varsin maltillisiksi. Välimiesmenettelyä voidaan siis suositella myös muillekin, kuin pelkästään suurille toimijoille, mikäli välimiesmenettelyn edut muutoin ovat kulloinkin käsillä olevan riita-asian kannalta merkittävät.

Ammattiapua riita-asioiden ratkaisuun

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy on hoitanut ja hoitaa päivittäin riitojen ratkaisua sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella.

Riita-asiassa pyritään saavuttamaan asiakkaamme kannalta paras ja luontevin ratkaisu, mikä saattaa tietyissä tilanteissa olla myös aktiivinen pyrkimys sovintoon vastapuolen kanssa.

[optin-monster-shortcode id=”grsrp9lbxqhhbfcoouur”]