Luottosopimus

Luottosopimus tarkoittaa osapuolten sopimien kaikkien eri ehtojen ja sääntöjen kokonaisuutta, jotka määrittävät luoton eli velan antamista ja takaisin maksamista.

Luottosopimus syntyy samalla tavalla kuin muutkin sopimukset ja siihen sovelletaan sopimusoikeuden sääntöjä sekä periaatteita ellei toisin sovita. Täten myös luottosopimus sitoo ainoastaan sen solmijoita (inter partes).

Luottosopimussuhde syntyy käytännössä asiakkaan pyytäessä pankilta luottoa ja jos siitä seuraavat neuvottelut ovat tuloksekkaita, pankki myöntää asiakkaalle luoton.

Eräpäivistä sopiminen

Luottosopimusneuvottelujen yhteydessä velan takaisinmaksamisesta sopiminen on ehkä keskeisin asia. Eräpäivistä voidaan tehdä erillinen sopimus ja pankit ovat usein käyttäneet erillistä maksusuunnitelmaakin.

Tämänkaltaiset sopimukset ovat tietenkin yhtälailla sitovia kuin mitkä tahansa muutkin sopimukset. Velka voi erääntyä maksettavaksi yhdessä erässä sovittuna päivänä tai määräajan kuluttua irtisanomisesta taikka velkojan vaatiessa suoritusta. Eri erääntymistavat saattavat olla voimassa samanaikaisestikin.

On kuitenkin huomattava, että asiakkaan mennessä pankkiin pyytämään luottoa, neuvotteluissa sovitaan muistakin asioista kuin vain velan takaisinmaksusta. Tällöin puhutaan luottosuhteen ehdoista, joita voi olla nykymaailmassa monenmoista.

Luottosuhteen ehdot

Luottosuhteen ehdot ovat pääsääntöisesti pankin käyttämiä vakioehtoja. Tällaiset ehdot on laadittu käytettäväksi useiden henkilöiden kanssa tehtävissä sopimuksissa tulevaisuudessa.

Pankille järjestely on edullinen, sillä käyttämällä standardoituja ehtoja vältytään ehtojen laatimiselta joka kerta erikseen. Vastapuolen kannalta taas vakioehtojen käyttäminen saattaa tuntua vaivaannuttavalta, sillä sopimussuhteen erityispiirteet jäävät herkästi huomioon ottamatta.

Yksityishenkilöiden käyttämien luottojen osalta pankin käyttämien ehtojen on oltava valtion viranomaisen hyväksymiä. Tällä on pyritty suojaamaan yksityishenkilöä turvaamalla vakioehtojen kohtuullisuus.

Marginaali ja viitekorko

Luottosopimukseen sisältyy yleensä ehtoja, joilla sopimus saadaan pysymään tasapuolisena sopimussuhteen kestäessä, sillä mahdolliset talouden muutokset vaikuttavat luotonarvoon.

Siksi pankkien myöntämille luotoille lasketaan pankin itselleen perimän marginaalikoron lisäksi viitekorko.

Viitekorko on julkisesti noteerattu korko, jonka perusteella luottosopimuksen korko määritetään. Viitekoron muutoksen taustalla on Euroopan keskuspankin ohjauskorko, joka heijastaa Euroopan ja muun maailman taloudellista tilannetta.

Marginaali taas on koron osuus, jolla pankki tekee voittoa ja pyrkii pienentämään luotonannon riskiä. Pääsäännön mukaan marginaalikorko pysyy muuttumattomana koko sopimuksen ajan. Huomattakoon, että luottosuhteen ehdoissa voidaan poiketa pääsäännöstä sopimalla pankille yksinoikeus nostaa marginaalikorkoa oman talouden turvaamiseksi.

Tahdonilmaus vaaditaan, jotta luottosopimus pätee

Luottosopimussuhde syntyy siis vapaamuotoisesti sopimalla, joskin yleensä kirjallisella sopimuksella. Sopimus on oikeustoimi, joka koostuu tahdosta, tahdonilmaisusta ja tarkoituksesta, että tahdonilmaisu tulee toisen sopijapuolen tietoon.

Oikeustapaus: Handelsbanken vs. kunnat

Tahdonilmaisulla on keskeisin merkitys sopimuksen syntymisen osalta ja se on nähtävissä korkeimman oikeuden KKO:2016:10 päätöksessä, jossa ratkottiin sopimuskiistaa luottosopimuksen ehdosta ja sen sisällöstä.

Tapauksessa kuntayhtymä ja kunnat olivat sopineet rahoitusjärjestelyistä Svenska Handelsbanken AB:n kanssa.

Osapuolten väliseen luottosopimukseen sisällytettiin Handelsbankenin vakioehto, jolla pankille annettiin oikeus yksipuolisesti korottaa velasta perittävää marginaalia. Osapuolien välille syntyi riitaa tämän ehdon perusteiden tulkinnasta, sillä ehto oli epäselvä ja osapuolet eivät olleet sopimusneuvottelujen yhteydessä erikseen neuvotelleet ehdosta saati keskustelleet sen merkityksestä.

Käräjäoikeus ja hovioikeus vahvistivat pankin kannan, jonka mukaan pankilla oli yksipuolinen oikeus korottaa velasta perittävää marginaalia.

Korkein oikeus poikkesi alempien tuomioistuinten näkemyksestä pohjaamalla ratkaisunsa sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin.

Korkeimman oikeuden mukaan koska Handelsbanken ei ollut selventänyt kiistanalaista sopimusehtoa ja sen määräytymisen perusteita kunnille ja kuntayhtymälle, kuntien ja kuntayhtymän ei ole sopimusta solmittaessa voitu ymmärtää tarkoittaneen solmia tuota kiistanalaista ehtoa.

Handelsbankenin vakioehto oli lisäksi epäselvä eikä neuvotteluyhteyden puutteen vuoksi ollut mahdollista selvittää osapuolten yhteistä tarkoitusta neuvottelujen ajalta.

Korkeimman oikeuden mukaan tapaukseen oli sovellettava sopimusoikeuden vakiintuneita tulkintaperiaatteita, joiden mukaan epäselvää sopimusehtoa on tulkittava sen laatijan vahingoksi. Lisäksi koska ehto on selvä poikkeus alalla vallitsevaan yleiseen käytäntöön, ehdosta olisi tullut neuvotella nimenomaisesti vastapuolen kanssa.

Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan Handelsbankenilla ei ollut ehdon mukaista oikeutta yksipuolisesti nostaa marginaalikorkoa, ja kunnilla ja kuntayhtymällä oli oikeus saada korotusten perusteella maksamansa määrät palautettua.

Luottosopimusten laatimisen osalta pätee siis samat lainalaisuudet kuin sopimusten laatimisen osalta yleensä.

Osapuolten tahdonilmaisulla on ensiarvoisen tärkeä merkitys sopimuksen sisällön kannalta.

Epäreilu ehto voidaan purkaa oikeudessa

Vaikka käytännössä heikompi sopijapuoli herkästi tyytyy kohtaloonsa esimerkiksi edellä mainitun epäreilun ehdon osalta, oikeusteitse voidaan kuitenkin vielä kajota sopimuksen sisältöön.

Tämä ei kuitenkaan ole kummankaan sopijapuolen etu, vaan molempien osalta olisi tärkeää, että sopimussuhteet saataisiin laadittua yhteisymmärryksessä.

Riitoihin kannattaa varautua

Tulevia epäselvyyksiä saadaan ennaltaehkäistyä neuvottelupöydässä varautumalla ennalta mahdollisiin riitaisuuksiin. Esimerkiksi Handelsbankenin osalta riitaisuuksien selvittäminen välimiesoikeudessa olisi saattanut olla tarkoituksenmukaista, jolloin oikeuden päätös ei olisi ollut julkinen eikä pankin julkisivu olisi saanut kolausta.

Muutoinkin mahdollisten riitaisuuksien ratkaisemisesta olisi järkevää sopia ennalta, sillä pelisääntöjen mukaan pelaaminen on paljon helpompaa kuin ilman.