Hankintalaki uudistuu

Tämä artikkeli on julkaistu Etelä-Karjalan Yrittäjien lehdessä.

Hankintalainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uusi hankintalainsäädäntö on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Kokonaisuudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on asiasta laaditun mietinnön mukaan yksinkertaistaa hankintamenettelyä, tehostaa julkisten varojen käyttöä, selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä, parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö sekä turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Yrittäjän kannalta mielenkiintoisin uudistuksen tavoite on pyrkimys parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailussa. Kyseistä tavoitetta pyritään edistämään uudessa hankintalainsäädännössä yksinkertaistamalla tarjouskilpailuun osallistuvien toimittajien selvitysvelvoitetta. Pk-yritysten asemaa pyritään parantamaan myös antamalla määräyksiä hankintasopimusten jakamisesta ja jakamatta jättämisen perusteluvelvoitteesta.  Mietinnön mukaan kansallisista menettelyistä pyritään tekemään huomattavasti EU-menettelyjä kevyempiä ja kilpailuttamismenettelyn valintaan ollaan jättämässä huomattavasti harkintavaltaa hankintayksikölle.

Lainsäädäntöuudistuksessa hankintojen kansallisia kynnysarvoja pyritään nostamaan. Mietinnön mukaan uudet kynnysarvot olisivat tavara- ja palveluhankintojen ja suunnittelukilpailuiden osalta 60 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluiden ynnä muiden erityisten palveluiden osalta 300 000 euroa, käyttöoikeussopimusten osalta 500 000 euroa ja rakennusurakoiden, joidenkynnysarvo säilyisi ennallaan, 150 000 euroa. Kansalliset kynnysarvot voivat kuitenkin vielä muuttua esitetystä. EU-kynnysarvoihin ei esitetä mitään muutoksia.

Lainsäädäntöuudistuksessa myös muutoksenhakua ollaan uudistamassa. Mietinnön mukaan tulevaisuudessa hankintamenettelystä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatisi valitusluvan. Uudistuksen myötä odotusaika pienenisi 14 päivään ja hankintayksikön hankintaoikaisun määräaika nousisi 60 päivästä 90 päivään. Merkittävää on myös se, että väliaikaisia järjestelyitä tehtäessä ei enää rajoitettaisi sitä, kenen kanssa väliaikainen sopimus voidaan tehdä.