8.9.2024

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa

Kirjoittaja: Laura Tukiainen, ON

Elinkeinotoiminnassa on noudatettava hyvän liiketavan mukaista käytäntöä. Elinkeinonharjoittajia pyritään suojaamaan toisen elinkeinonharjoittajan sopimattomia menettelytapoja vastaan niin, ettei toinen elinkeinonharjoittaja saa epäasiallisesti huonontaa toisen asemaa ja vaikuttaa kyseenalaisin tavoin kuluttajiin, kilpailijoihin ja jakeluportaisiin.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinolaissa annetussa laissa säädetään hyvän liiketavan vastaisesta tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomasta menettelystä, markkinoinnin tunnistettavuudesta, totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien ilmaisujen kiellosta, vertailevasta markkinoinnista sekä elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa. Laissa säädetään myös hyvän liiketavan vastaisesta menettelystä aiheutuvista korvauksista ja seuraamuksista.

Totuudenvastainen tai harhaanjohtava ilmaisu

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimatonta on esimerkiksi käyttää omasta tai jonkun toisen elinkeinotoiminnasta totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Kiellettyä on myös käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää tai esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. ”Ilmaisu” tarkoittaa ensisijaisesti markkinoinnin yhteydessä käytettävää ilmaisua, mutta voi olla myös muunlaista elinkeinonharjoittajan toiminnasta tiedottamista kirjallisesti, suullisesti tai kuvallisena. Ilmaisuja ovat myös iskulauseet, tuotenimet ja tavaramerkit sekä myyntiargumentit. Totuudenvastainen tai harhaanjohtava ilmaisu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elinkeinonharjoittaja ilmaisee väitteensä tosiasiana tai tutkimustuloksena, vaikka se ei kykene tosiasiassa osoittamaan väitteen paikkansapitävyyttä. Erityisesti superlatiivien käyttö voi muodostua ongelmalliseksi: mikäli hyödykettä väitetään parhaaksi tai edullisimmaksi, on väite pystyttävä näyttämään toteen.

Markkinoinnin rajoitukset

Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan. Jos markkinoinnissa tarjotaan alennuksia, kylkiäisiä tai muita erityisiä etuja tai jos markkinointiin liittyy arvontoja, yleisökilpailuja tai pelejä, niitä koskevien ehtojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä sekä helposti saatavilla.

Vertaileva markkinointi

Vertaileva markkinointi, josta kilpailija voidaan tunnistaa suoraan tai epäsuorasti, on sallittua tiettyjen edellytysten täyttyessä. Markkinointi ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa, sen täytyy koskea samaan tarkoitukseen käytettäviä hyödykkeitä, siinä on vertailtava puolueettomasti hyödykkeiden hintoja tai olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta eikä siinä saada väheksyä tai halventaa kilpailijaa. Ollakseen vertailevaa markkinoinnissa ei välttämättä tarvitse mainita nimeltä tiettyä kilpailijaa vaan riittää, että mainostettua hyödykettä verrataan muihin markkinoilla oleviin vastaavanlaisiin hyödykkeisiin. Vertailu on puolueellista esimerkiksi silloin, kun vertailussa korostetaan vain omille tuotteille edullisia piirteitä tai viitattaessa testeihin tai tutkimuksiin esitetään johtopäätöksiä, jotka eivät vastaa testin tuloksia.

Vertaileva markkinointi ei myöskään saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa eikä siinä saada käyttää sopimattomasti hyväksi kilpailijan mainetta, suojattua tavaramerkkiä tai hyödykkeen alkuperänimitystä. Jäljittely ei sinänsä ole kiellettyä, kunhan hyödykkeet pystytään erottamaan toisistaan. Maineen norkkiminen eli toisen elinkeinonharjoittajan maineen ja tunnettuuden eli goodwill-arvon käyttäminen oikeudettomasti hyväksi on oikeuskäytännössä katsottu sopimattomaksi menettelyksi.

Sopimattoman menettelyn seuraamukset

Elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta hyvän liiketavan vastaista menettelyä. Kielto voidaan määrätä myös väliaikaisena ja sitä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Elinkeinonharjoittaja voi myös olla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan ilmaisun käyttäminen toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa aiheuttaen voi myös olla kilpailumenettelyrikkomus tai -rikos.