10.9.2020

Hallituksen jäsenen vastuu

Osakeyhtiön hallituksen velvollisuudet

Hallinto, toiminta, kirjanpito sekä varainhoito

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta sekä toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtäviin kuuluu järjestää ja valvoa yhtiön kirjanpitoa sekä varainhoitoa. Hallituksen on huolehdittava siitä, että toimitusjohtajalla on riittävät resurssit käytössään kirjanpidon ja varainhoidon järjestämiseksi. OYL 6:2

Pätemättömät päätökset

Hallitus tai sen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön. OYL 6:2

Huolellisuus ja yhtiön etu

Hallituksen jäsenen on toimittava tehtävässään huolellisesti sekä edistettävä yhtiön etua. Yhtiön etu on kriittinen tekijä harkittaessa toimintaa esimerkiksi tilanteessa, jossa hallituksen jäsen on tytäryhtiön hallituksessa ja emoyhtiön ja tytäryhtiön tai tytäryhtiön ja sisaryhtiön intressit ovat ristiriidassa. Hallituksen jäsenen tulee hankkia päätöksenteolleen riittävästi taustatietoa, arvioida eri vaihtoehtoja sekä eri vaihtoehtojen seurauksia ja tehdä päätökset yhtiön etua tavoitellen. Toimiminen ilman riittäviä taustatietoa ja niiden asianmukaista harkintaa ei täytä huolellisuuskriteeriä. OYL 1:8

Edustaminen

Osakeyhtiölain mukaan yhtiötä edustaa hallitus. Toimitusjohtajan edustusoikeus on suppeampi ja rajoittuu laissa määriteltyihin tehtäviin. Yhtiöjärjestyksellä voidaan antaa hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle edustamisoikeus. Hallitus voi antaa edustamisoikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. OYL 6:25 ja 6:26

Osakeyhtiön varojen jako

Osakeyhtiölaissa on määritelty tavat, joilla varoja voidaan jakaa. OYL 13:1

Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Hallituksen jäsenen on arvioitava yhtiön taloudellista asemaa niin päätettäessä yhtiökokoukselle varojenjakoa koskevaa esitystä, että täytäntöön pantaessa yhtiökokouksen varojenjakoa koskevaa päätöstä. OYL 13:2

Varojen jaon tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, jonka on oltava tilintarkastettu, jos yhtiössä on tilintarkastaja tai yhtiöllä on velvollisuus valita tilintarkastaja. Varoja jaettaessa on otettava myös tilinpäätöksen laatimisen jälkeen taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Hallituksen jäsenen on siis huomioitava myös olennaiset asiat, vaikka ne eivät näkyisikään tilinpäätöksessä. OYL 13:3

Jos varojenjako ei ole lainmukainen ja varojen saaja tiesi sen, että varojenjako on vastoin yhtiöjärjestystä tai osakeyhtiölakia, saaja on palautusvelvollinen. OYL 13:4

Laiton varojenjakopäätös on pätemätön. Hallituksen jäsenellä on vahingonkorvausvelvollisuus, jos laiton varojenjako on tapahtunut tahallisesti tai huolimattomuudesta. OYL 22:1

Mikäli laiton varojenjako on tahallista, teko on myös osakeyhtiörikos, josta rangaistaan OYL 25:1 mukaisesti. Mikäli laiton varojenjako ei ole tahallista, vaan on tapahtunut törkeästä huolimattomuudesta, menettely täyttää osakeyhtiörikkomuksen kriteerit. OYL 25:2

Jos varojenjako on sellainen, että sillä velallinen vaarantaa varallisuusasemansa, täyttyvät rikoslain velallisen epärehellisyyden kriteerit. RL 39:1

Yhdenvertaisuus

Hallituksessa ja yhtiökokouksessa päätökset tehdään pääsääntöisesti enemmistöperiaatteella. Osakeyhtiölaissa on yhtenä periaatteena yhdenvertaisuus. Hallitus ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimiin, jotka ovat omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Periaatteen tarkoituksena on turvata vähemmistöosakkaita enemmistön väärinkäytöksiä vastaan. Tämä periaate on hyvä muistaa erityisesti tilanteissa, joissa enemmistön ja vähemmistön välillä on vastakkainasettelua. OYL 1:7

Esteellisyys

Hallituksen jäsenen on otettava huomioon tilanteet, joissa hänen ja yhtiön edut ovat ristiriidassa. Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välisen sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Sopimukseen rinnastetaan myös muut oikeustoimet ja oikeudenkäynnit sekä muu puhevallan käyttäminen. Huomattavaa on, että varsinaisten päätösten lisäksi esteellisen on oltava osallistumatta myöskin päätösten valmisteluun. OYL 6:4

Vahingonkorvausvastuu

Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen sovelletaan ensisijaisesti osakeyhtiölain määräyksiä. Toissijaisesti sovelletaan vahingonkorvauslakia. OYL 22 luku

Yritystoimintaan kuuluu voitontavoittelu ja riski. Riskin pitäminen hyväksyttävällä tasolla kuuluu hallituksen tehtäviin. Pelkästään riskin realisoituminen ei välttämättä johda vahingonkorvausvastuuseen.

Vahingonkorvauksen edellytykset

Korvausta vaativan on näytettävä toteen vahinko, vahingon aiheuttanut teko tai laiminlyönti, tuottamus tai tahallisuus sekä syy-yhteys. Hallituksen jäsenellä on velvollisuus näyttää huolellinen menettelynsä, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölakia muutoin kuin sen ensimmäisessä luvussa mainittujen periaatteiden osalta tai jos vahinkoa on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräyksiä tai jos toimi on tehty yhtiön lähipiirin eduksi. OYL 22:1

Korvattava vahinko

Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan huolellisuusvelvollisuutensa vastaisella menettelyllä tahallisesti tai huolimattomuudesta yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutuneen vahingon. OYL 22:1

Syy-yhteys

Hallituksen jäsenen menettelyn ja vahingon välillä on oltava syy-yhteys. Syy-yhteydellä täytyy olla merkitystä vahingon syntymiselle. Vastuu voi syntyä myös laiminlyömällä jotakin hallituksen jäsenelle kuuluvaa velvollisuutta.

Hallituksen jäsenen tietoisuuden merkitys

Hallituksen jäsenen tulee tuntea yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain sisältö ja toimia niiden mukaisesti. Tietämättömyys säännöksistä ja velvollisuuksistaan ei poista korvausvastuuta. Hallituksen jäsenelle, joka ei osallistu yhtiön päivittäiseen toimintaan, ei voida asettaa liian pitkälle menevää vaatimusta seurata yhtiön tilannetta. Hän voi kohtuudella luottaa operatiivisen johdon tuottamaan tietoon. Hallituksen on kuitenkin huolehdittava yhtiön toiminnan ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä ja mikäli oikea tieto tämän seikan laiminlyönnin vuoksi puuttuu, vastuu voi tulla tätä kautta. OYL 6:2

Mikäli hallituksen jäsenen tietoon tulee syitä epäillä saadun tiedon paikkansapitävyyttä, hallituksella on aktiivinen selonottovelvollisuus. OYL 1:8

Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää tahallisuutta tai huolimattomuutta

Huolimattomuus voi olla törkeää, tavallista tai lievää. Hallituksen jäsenen huolellisuutta arvioitaessa mittapuuna pidetään sitä, mitä vastaavassa asemassa olevalta henkilöltä voidaan vaatia, kun toiminta on huolellista. Osakeyhtiölaissa korvausvastuu edellyttää huolimattomuutta. Huolimattomuuden asteen arviointiin vaikuttavat olosuhteet, hallituksen jäsenen toiminta sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölakia muutoin kuin yleisten periaatteiden osalta tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräyksiä tai lähipiirin eduksi tehdyillä toimilla, hallituksen jäsenen tulee itse osoittaa menetelleensä huolellisesti välttääkseen vastuun. OYL 22:1

Liiketoimintariskin osalta hallituksen on dokumentoitava päätöksen taustat hyvin. Huolellisen menettelyn on tultava esiin päätösten kirjauksista.

Vastuuvapaus ja oikeat sekä riittävät tiedot

Yhtiökokous myöntää hallitukselle vastuuvapauden. Myönnettyään vastuuvapauden yhtiö ei voi enää vaatia vahingonkorvausta yhtiökokouksessa tiedossa olleiden vastuuvapauden myöntämisen kannalta merkityksellisten asioiden osalta. Vastuuvapaus ei sido, ellei yhtiökokoukselle ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Tyypillisesti korvausvaatimusten perusteet eivät ole esillä yhtiökokouksessa, jossa vastuuvapaus myönnetään. Päätös vastuuvapaudesta ei estä konkurssipesää tai saneerauksessa selvittäjää ajamasta kannetta, jos konkurssi tai saneeraus alkaa kahden vuoden kuluessa päätöksestä. OYL 22:6

Kanneoikeuden vanhentuminen

Kanne hallituksen jäsentä vastaa on nostettava viiden vuoden kuluessa päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu. OYL 22:8.

Hallituksen puheenjohtajan vastuu

Hallituksen puheenjohtajan vastuu on tyypillisesti suurempi kuin muiden hallituksen jäsenien. Puheenjohtaja vastaa toiminnan organisoimisesta sekä tyypillisesti pitää tiivistä yhteyttä toimitusjohtajaan ja on siten tietoinen yhtiön operatiiviseen johtoon ja käsiteltäviin asioihin liittyvistä taustoista. Puheenjohtaja myös kutsuu hallituksen kokoukset koolle sekä päättää käsiteltävät asiat.

Hallituksen varajäsen asema

Hallituksen varajäseneen sovelletaan hallituksen jäseneen soveltuvia säännöksiä silloin kun varajäsen osallistuu päätöksentekoon. Hallituksen varajäsenen asema saattaa olla haasteellinen huolellisuusvelvoitteiden täyttämisen kannalta, jos osallistuminen hallituksen toimintaan on satunnaista. Tuolloin on merkittävä riski, että varajäsenellä ole käytettävissään kaikkea samaa tietoa kuin varsinaisella jäsenellä.

Eriävä mielipide hallituksessa

Halliuksen jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi hallituksen pöytäkirjaan. Puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että eriävä mielipide kirjataan pöytäkirjaan. Eriävä mielipide ei aina yksin riitä poistamaan vastuuta. Päätöstä vastustaneen hallituksen jäsenen tulee toimia aktiivisesti siten, ettei vahinkoa aiheudu. OYL 1:8

Vahingonkorvauksen sovittelu

Pääsääntönä vahingonkorvausvastuu koko vahingosta

Vahingonkorvauksen sovittelu on poikkeus. Siihen sovelletaan vahingonkorvauslain periaatteita. Poikkeaminen täyden korvauksen periaatteesta on mahdollista olosuhteiden, vahingonkärsijän myötävaikutuksen tai ulkopuolisen syyn takia. Sovittelu voi tulla kyseeseen, jos korvausvelvollisuus olisi kohtuuttoman raskas ottaen huomioon vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsineen varallisuusolot, toimeentulo ja muut olosuhteet. Periaatteet ovat tulkinnanvaraisia ja edellyttävät kokonaisvaltaista harkintaa. Tahallisesti aiheutetun vahingon sovittelu voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisesti.

Vahingonkorvausvastuun jakautuminen

Vahingon aiheuttaneet ovat velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingon yhteisvastuullisesti. Vahingon aiheuttaneen korvausmäärä on tuomioistuimen kuinkin vastuullisen osalta tuomitsema määrä. Yli oman osuutensa yhteisvastuun perusteella maksamaan joutunut voi vaatia muilta korvausvelvollisilta liikaa maksamansa osuuden.

Korvausvastuun määrä

Korvausvastuun määrään voivat vaikuttaa henkilökohtainen syyllisyys, mahdollinen hyöty sekä muut tapahtuman kulkuun liittyvät seikat. Syyllisyyteen voivat vaikuttaa ankaroittavasti hallituksen jäsenen rooli, kokemus ja mahdollinen asiantuntijuus. Syyllisyyteen vaikuttavat hallituksen jäsenen noudattama huolellisuuden taso sekä passiivisuus velvollisuuksien hoitamisessa.

Korvausvastuun rajaaminen

Korvausvastuun rajaaminen yhtiöjärjestyksellä

Yhtiöjärjestysmääräyksillä voidaan rajata hallituksen jäsenen vastuuta yhtiön osalta. Rajaus edellyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Osakkaan tai muun henkilön oikeutta nostaa vahingonkorvauskanne ei voida rajoittaa yhtiöjärjestysmääräyksillä. Vastuuta ei myöskään yhtiöjärjestykselläkään rajata pois vahingosta, joka on aiheutettu rikkomalla säännöksiä, joista ei voi poiketa yhtiöjärjestyksenmääräyksellä tai tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. OYL 22:9

Korvausvastuun rajaaminen sopimuksella

Vastuun rajaamisesta on mahdollista sopia. Sopimus osakkaiden kanssa voi sisältyä esimerkiksi osakassopimukseen. Mahdollinen on myös sopimus esimerkiksi suurimpien velkojen kanssa. Sopimuksiin sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia sekä vahingonkorvausoikeudellisia normeja.

Korvausvastuun rajaaminen vakuutuksella

Vastuuta voidaan rajata vastuuvakuutuksella, jonka piirissä hallituksen jäsenet ovat. Huomattavaa on kuitenkin se, että usein vastuuvakuutuksen ehdoissa on rajaus siitä, että lakia rikkomalla aiheutettua vahinkoa ei korvata. Osakeyhtiölakiin perustuva vahinko perustuu useimmiten lain määräysten rikkomiseen. Vaihtelu vakuutusten kattavuudessa on suuri.

Muista nämä toimiessasi hallituksen jäsenenä

Päätökset ja niiden toimeenpano tulee tehdä osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Toiminnan tulee olla huolellista. Hallituksen jäsenen tulee edistää yhtiön etua. Tehtyjen päätösten taustojen hyvä ja johdonmukainen kirjallinen dokumentointi on tärkeää. Vastuita voidaan rajata yhtiöjärjestyksellä, osakassopimuksella tai muulla sopimuksella sekä vakuutuksella. Vastuuvakuutuksen sisältö ja voimassaolo on hyvä tarkistaa itse kuin luottaa vain ilmoitukseen.