17.10.2013

Agenttisopimuksesta

Tämä artikkeli on julkaistu Modin-lehdessä

 

Kauppaedustajan eli agentin toimintaa säätelee Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä vuodelta 1992.

Kauppaedustajalaki on dispositiivista oikeutta. Päämies ja agentti voivat tehdä agenttisopimuksen – tietyin poikkeuksin – muillakin ehdoilla kuin niillä, joista lausutaan kauppaedustajalaissa.

Agentin tehtävänä on hankkia ostotarjouksia tai tehdä myyntitarjouksia päämiehen nimissä ja tämän lukuun. Agentti ei ole oikeutettu päättämään sopimuksia päämiehen puolesta, ellei päämies ole valtuuttanut agenttia siihen.

Edustusoikeuden kohteena ovat päämiehen tuotteet. Edustusoikeus perustuu valtuutukseen, jossa agentti toimii päämiehen valtuuttamana.

Agenttisopimus on ns. kestosopimus. Agenttisopimus voidaan tehdä joko määräajaksi, jolloin se päättyy määräajan umpeuduttua, tai toistaiseksi voimassa olevaksi, jolloin se voidaan irtisanoa irtisanomisajan puitteissa.

Edustusoikeus voi olla yksinoikeudella, mikä tarkoittaa sitä, että päämies ei ole oikeutettu nimittämään toista edustajaa sopimusalueelle. Edustusoikeus voi olla myös ei-yksinoikeudella, jolloin päämies on oikeutettu nimittämään toisen edustajan samalle sopimusalueelle.

Agentille kuuluu päämiehen tuotteiden myynninedistämisvelvollisuus:

agentin on parhaan kykynsä mukaan edistettävä sopimustuotteiden myyntiä sekä valvottava päämiehen etuja sopimusalueella. Tätä velvollisuutta voidaan tehostaa asettamalla agentille vähimmäisvälitysvelvollisuus määrällisesti tai rahallisesti. Seuraamukset velvoitteen täyttämättä jättämisestä voivat olla esim. sopimuksen purku tai yksinoikeuden menettäminen.

Agenttisopimuksessa määritellään sopimusalue, joka voi olla maantieteellinen tai asiakaskohtainen ja jolla agentti on oikeutettu toimimaan. Agentti ei ole oikeutettu toimimaan sopimusalueen ulkopuolella.

Päämies maksaa kauppaedustajalle sovitun provision.

Edustussopimuksessa määritellään provisioon vaikuttavista kaupoista, provision suuruudesta ja laskentaperusteesta, provisio-oikeuden syntymisestä, provision maksuajankohdasta ja jälkiprovisiosta. Päämiehen on annettava agentille provisiolaskelmat ja ote päämiehen kirjanpidosta agentin otetta pyytäessä provisiolaskelman tarkistamiseksi.

Kauppaedustaja yksin vastaa toiminnastaan aiheutuvista kustannuksista saamallaan provisiolla, jos kustannukset ovat johtuneet kauppaedustajan tavanmukaisista tehtävistä.

Sopimussuhteen päättyessä päämies voi joutua maksamaan agentille hyvityskorvausta tarkoin määriteltyjen edellytysten täyttyessä.

Agenttisopimuksessa voi olla kilpailukielto,

jonka mukaan kauppaedustaja ei ole oikeutettu edustamaan sopimusalueella kilpailevia tuotteita sopimuksen voimassa ollessa ja enintään kahden vuoden pituisen ajan sopimuksen päättymisen jälkeen. Kilpailukiellosta on sovittava kirjallisesti.

Päämies ja agentti voivat purkaa agenttisopimuksen.

Sopimuksen purkaminen vaatii tärkeän syyn. Useimmiten syynä on toisen osapuolen olennainen sopimusrikkomus. Purkamisen seurauksena agenttisopimus päättyy välittömästi.

Päämiehen tai agentin toimiessa edustussopimuksen vastaisesti kumpikin voi vaatia toisiltaa vahingonkorvausta.

Agenttisopimus on varsin oiva ensikäden markkinointi- ja myyntikeino päämiehen tuotteiden saamiseksi Suomessa tai Suomen ulkopuolella oleville markkinoille ilman päämiehen merkittäviä investointeja.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad