11.2.2016

Hankintamenettely tasapuolistuu

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä eduskunnalle uudesta hankintalaista, joka korvaisi muun muassa vuoden 2007 hankintalain. Tässä artikkelissa käydään läpi millaisia muutoksia on edessä.

Tavoitteena on, että hankintamenettelyjä koskevia säännöksiä yksinkertaistettaisiin, selkeytettäisiin ja tehtäisiin nykyistä joustavammiksi.

  • Etenkin neuvotteluja sisältävien menettelyjen käyttöedellytyksiä laajennettaisiin vastaamaan käytännön hankintatoimintaa.
  • Vastaavasti niiden kulkua ohjaavat säännöt olisivat nykyistä täsmällisemmät ja niissä varmistettaisiin tehokkaammin tarjoajien tasapuolinen kohtelu.
  • Lisäksi tarkoituksena on selventää ja täsmentää menettelysääntöjä siten, että näiden menettelyjen soveltaminen käytännössä olisi aiempaa helpompaa.

Uusi laki selkeämpi ja tasapuolisempi

Tarkoituksena on

  • tehostaa julkisten varojen käyttöä
  • tehdä hankintamenettely yksinkertaisemmaksi
  • selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä
  • parantaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa
  • parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia
  • turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa.

Kilpailuttamismenettelyt

Hankinnan sisältö, luonne ja laatu ratkaisevat, millaista kilpailuttamismenettelyä hankintayksikkö käyttää hankinnan tekemisessä. Menettelyjen käytössä on myös eroja riippuen siitä, onko kysymyksessä kynnysarvon ylittävä vai alittava hankinta.

Kilpailuttamisen kynnysarvo nousee

Tällä hetkellä hankintalain mukaisen kilpailuttamisvelvollisuuden alin raja kansallisissa kynnysarvoissa on 30 000 euroa. Uudet kansalliset kynnysarvot tavara- ja palveluhankinnoissa olisivat korkeammat.

Tavat järjestää hankintamenettely

Hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä, mutta käytettävissä on hankintalaissa säädetyissä tilanteissa myös neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely tai suunnittelukilpailu.

Myös sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää osana kilpailuttamista.

Hankintamenettelynä käytetään usein avointa menettelyä, jolloin tarjouspyyntö tulee toimittaa kaikille halukkaille tarjoajille. Se soveltuu hyvin esimerkiksi kertaluonteisten tavara- ja palveluhankintojen tekemiseen, jolloin hankittava tuote tai palvelu voidaan selvästi määritellä.

Kaksi uutta menettelytapaa

Neuvotteluja sisältävien menettelyjen käyttöedellytyksiä suunnitellaan laajennettavaksi. Menettelyvaihtoehtoihin ehdotetaan lisättäväksi kaksi uutta tapaa järjestää hankintamenettely:

  1. niin sanottu innovaatiokumppanuus
  2. sähköisten luetteloiden kautta tapahtuva hankinta puitejärjestelyissä ja dynaamisissa hankintajärjestelmissä.

Uudistukset voisivat mahdollistaa markkinoilla toimivien yritysten tuote- ja palveluinnovoinnin tilanteissa, joissa hankintayksikkö ei osaa tarkasti vielä määritellä hankintaansa.

Pienten ja keskisuurten yritysten asema julkisissa hankinnoissa

Kansallisten menettelyiden keventämisen yksi keskeinen tavoite on pk-yritysten aseman parantaminen. Tämä tapahtuisi yksinkertaistamalla tarjoajille ja ehdokkaille syntyviä selvitystoimenpiteitä.

Kun menettelyt yksinkertaistuvat ja niiden joustavuus lisääntyy, mahdollistaa tämä sen, että hankintayksiköt pystyvät ottamaan nykyistä tehokkaammin huomioon pientenkin tarjoajayritysten olosuhteet.

Ohjaavat periaatteet

Taustalla vaikuttavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaiset syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteet.

Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintadirektiivien ja niihin pohjautuvan kansallisen hankintalain perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa reilut pelisäännöt: hankinnoista on ilmoitettava avoimesti ja kaikille yrityksille ja yhteisöille on annettava mahdollisuus tarjota tuotteitaan ja palveluitaan syrjimättömin ehdoin.

Direktiivit mahdollistavat edellä lueteltujen näkökohtien huomioimisen, mutta ne eivät esimerkiksi pakota ostajaa hankkimaan välttämättä tiettyä laatua. Laadun määrittäminen tai mittaaminen voi olla ongelmallista: hankintojen suuruus vaihtelee ja yksittäisessä hankinnassa voi olla useita laatua mittaavia tekijöitä ja näiden alakriteerejä.

Direktiiviratkaisussa korostuu Euroopan unionin poliittiset tavoitteet kuten esimerkiksi innovaatioiden edistäminen, laadun korostaminen ja ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen.

Kilpailuttamatta jättäminen

Hankintayksiköllä tulee olla painava syy, miksi hankinta jätetään kilpailuttamatta. Lisäksi hankintalaissa on oltava tyhjentävä lista perusteista, milloin suorahankinta voidaan tehdä.

Kynnysarvon ylittävät hankinnat tulee aina kilpailuttaa.

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi

  • laatua
  • hintaa
  • teknisiä ansioita
  • esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia
  • ympäristöystävällisyyttä
  • käyttökustannuksia
  • kustannustehokkuutta
  • myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea
  • huoltopalveluja
  • toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa
  • elinkaarikustannuksia.

Yleisön, ympäristön ja heikko-osaisten tarpeet

Hankintayksikkö voi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös asianomaisen yleisön tarpeisiin liittyviä taloudellisia ja laadullisia perusteita sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyviä perusteita, jos tällaiset perusteet ovat mitattavissa ja liittyvät hankinnan kohteeseen. Samoin edellytyksin hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankinnan kohteen käyttäjänä toimivan erityisen heikossa asemassa olevan väestönosan tarpeisiin liittyviä perusteita, jos tällaiset tekijät on määritelty teknisissä eritelmissä.

Vertailuperusteet

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Vertailuperusteet eivät saa olla syrjiviä ja niiden tulee riittävällä tavalla liittyä hankinnan kohteeseen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vastaavat tiedot on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.

Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 12.12.2003 taltio 3202 (2003:89) hankintayksikkö menetteli virheellisesti julkisessa hankinnassa, kun se ei tehnyt riittävää eroa tarjoajien kelpoisuuden tutkimisen ja tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta koskevan arvioinnin kesken.

Valinnan perusteena objektiiviset vertailukriteerit

Paras tarjous määritellään vertailukriteereillä, joiden määrittäminen kuuluu hankintayksikön harkintavaltaan.

Uuden hankintadirektiivin malli lähtee siitä, että hankintayksikkö valitsee ja ilmoittaa tarjousten vertailuperusteet, joiden pohjalta kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan.

Itse vertailuperusteiden on kuitenkin oltava objektiivisia. Hankintayksiköiden on kyettävä myös perustelemaan käyttämiensä vertailuperusteiden hyväksyttävyys.

 

 

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad