Artikkeleita

Hankintasopimus on kilpailutuksen jälkeinen sopimus rakennusurakan toteuttamisesta, tavaran hankinnasta tai palvelun suorittamisesta. Sopimus tehdään yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä (Laki julkisista hankinnoista (30.3.2007/348), “hankintalaki”).

Hankintayksiköt ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja eräitä muita organisaatioita, jotka ovat velvollisia kilpailuttamaan oman yksikkönsä ulkopuoliselta toimijalta tehtävät tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintansa.

Julkisten hankintojen sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä parantaa yritysten kilpailukykyä avoimen, tehokkaan ja tasapuolisen kilpailuttamisen avulla.

Julkisten hankintojen sääntelyn perusta

Kotimaisten hankintayksiköiden kuten valtion ja kuntien viranomaisten on noudatettava

  • suomalaista lainsäädäntöä
  • EU-direktiivejä
  • Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevaa GPA-sopimusta (Government Procurement Agreement).

Hankintapäätös hankintasopimuksen pohjana

Hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintapäätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjentarjousten vertailu on tehty.

Perusteltu hankintapäätös tuo oikeusturvaa tarjoajille

Julkisia hankintoja koskevan lain valmisteluaineiston mukaan hankintayksikön tulee kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat niin, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen perusteella arvioida, onko hankintamenettely lainmukainen.

Ratkaisuun vaikuttaneita seikkoja ovat esimerkiksi perusteet, joilla hankintayksikkö on arvioinut ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuutta, tai perusteet, joilla tarjous on katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi.

Tarjousvertailu selittää piste-erot

Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että tarjousvertailun osalta perustelut tulisi esittää niin, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin.

Tarjousvertailusta tulisi selkeästi käydä ilmi kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulisi esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Poikkeustilanteet

Hankintapäätöstä ei tarvita

  • hankintalain määrittelemissä lisätilaustilanteissa
  • kun kyse on hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä
  • tietyistä puitejärjestelyyn perustuvista hankinnoista.

Hankintasopimuksen allekirjoittaminen

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Jos hankinnassa on noudatettava odotusaikaa, päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on lisäksi käytävä ilmi, minkä ajan kuluttua hankintasopimus voidaan tehdä.

Hankintalainsäädännön uudistaminen

Julkisia hankintoja koskeva kokonaisuudistus on parhaillaan Suomessa vireillä, sillä EU:ssa annettiin huhtikuussa 2014 uudet hankintadirektiivit.

Uudistuksen tavoitteena on esimerkiksi yksinkertaistaa hankintamenettelyjä japarantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Uusi laki on suunniteltu tulemaan voimaan vuonna 2016.