1.7.2016

Isyyslain uudistus ja perinnönjako

Tämä artikkeli on julkaistu Suomen hautaustoimistojen liitto ry:n Tiimalasi -lehdessä.

Isyyslain uudistus tuli voimaan 1.1.2016. Uudistunut isyyslaki mahdollistaa isyyden tunnustamisen selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää neuvolakäynnin yhteydessä. Isyyslain uudistuksessa on luovuttu äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä ja laajennettu lapsen isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta. Miehellä on oikeus uuden lain perusteella nostaa isyyttä koskeva kanne myös tunnustamatta isyyttään.

Perinnönjakojen kannalta merkittävin muutos koskee kanneoikeutta isyyden vahvistamiseksi. Aiemmin ennen vuoden 1976 isyyslain voimaantuloa syntyneiden kanneoikeus oli rajattu isyyslaissa viiteen vuoteen. Nyt uudessa isyyslaissa kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi palautetaan ennen vuoden 1976 isyyslain voimaantuloa syntyneille. Isyyden vahvistamista koskeva kanne tulee laittaa vireille lapsen tai äidin kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudessa. Isyyden vahvistamiskanteen toissijainen oikeuspaikka on siinä käräjäoikeudessa, jossa vastaajana olevalla miehellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka taikka hänellä on viimeksi ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Kanne voidaan laittaa vireille toissijaisessa oikeuspaikassa kuitenkin vain siinä tapauksessa, ettei asianosaisen käytettävissä ole muuten sellaista tuomioistuinta, jossa asia voitaisiin tutkia.

Isyyslain uudistuksessa lähtökohdaksi on otettu se, että perintöoikeus on isyyden vahvistamisen jälkeen sama kuin muillakin perillisillä.

Perintöoikeutta ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole, jos perittävä henkilö on kuollut ennen 31.1.2012.  Perintöoikeutta koskevan rajauksen tarkoituksena on rajoittaa lain taannehtivia vaikutuksia jo toimitettuihin perinnönjakoihin.

Äsken mainitusta rajoitussäännöksestä huolimatta lapsella on kuitenkin oikeus perintöön, jos perittävän omaisuus on mennyt perintökaaren perusteella valtiolle taikka jos perintöoikeuden menetystä on pidettävä kohtuuttomana avioliiton ulkopuolella syntyneiden sisarusten yhdenvertaisen kohtelun tai muun siihen verrattavan, kantajasta riippumattoman erityisen painavan syyn perusteella.

Rajoitussäännöstä ei myöskään sovelleta jos isyys on vahvistettu isyyslain voimaanpanosta annetussa laissa säädetyssä määräajassa, taikka jos lapsella oli 30.9.1976 isä, mutta isyys on sen jälkeen kumottu tai isyyttä koskeva tuomio on purettu, ja toisen miehen isyys on vahvistettu tämän jälkeen.

Mikäli perittävä on kuollut ennen isyyden vahvistamista, mutta kuitenkin 30.1.2012 jälkeen, tai jokin aiemmin esitetyistä poikkeuksista soveltuu, voi perillinen, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut. Perintökaaren mukaan perintöä on vaadittava 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

 

 

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad