Artikkeleita

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemassa tapauksessa otettiin kantaa yritysjärjestelyiden sarjatoimen veronkiertoa ja verosuunnittelua koskevaan rajanvetoon.

Yritys oli jakautunut toisaalta arkkitehtisuunnittelutoimintaa (A Oy) toisaalta kiinteistö-, arvopaperi- ja sijoitustoimintaa harjoittaviin (B Oy) yrityksiin. B Oy:ssä oli jakautumisen jälkeen 2 osakasta ja A Oy:ssä osakkaiksi tuli useita yhtiössä työskenteleviä henkilöitä. B Oy:ssä toinen osakkaista jäi eläkkeelle ja halusi luopua osakkeistaan. Verohallinto näki luopujan saavan veronkiertona kiellettyä etua, jos yhtiö olisi hankkinut hänen osakkeensa hänen jäädessään eläkkeelle. Hallinto-oikeus oli samaa mieltä. KHO katsoi, ettei kyseessä ollut veronkierto.

Kysymys oli siitä, onko osakkaan myydessä osakkeensa kauppahintaa verotettava luovutusvoittoverotusta koskevien vai veronkiertämistä koskevien sääntöjen mukaan.

Tapauksen rahalliset riskit yrittäjän kannalta olivat suuret, koska suunniteltu kauppahinta oli merkittävän suuri. Tällöin muutamankin prosentin heilahdus suuntaan tai toiseen verotuskohtelussa saattaa tuntua merkittävästi.

Toisaalta oli mahdollista joutua progressiivisen ansiotuloverotuksen piiriin, toisaalta oli mahdollista saada yrittäjän osakkeistaan saama kauppahinta normaaliin tapaan pääomatulona verotettavaksi. Keskeistä tapauksessa olikin vakuuttaa tuomioistuin siitä, ettei yhtiössä ollut peitelty osinko, vaan yrittäjän osakkeista saama kauppahinta oli normaaliin tapaan luovutusvoittona verotettavaa kaupankäyntiä osakkeilla.

Mistä tunnistan vaaran veronkierrosta?

Peitelty osinko on laitonta varojen jakoa siten, että yhtiö esimerkiksi hankkii osakkeita osingosta menevän veron välttämiseksi. Toisin sanoen peitelty osinko on rahan tai rahanarvoisten etuuksien jakamista yhtiöstä edunsaajalleen, jolloin verotusta voidaan oikaista jälkikäteen oikeaksi, jos verottaja päättää puuttua asiaan. Veronkierrosta on kyse, jos toimenpiteet on tehty pelkästään verosäästöjen vuoksi.

Yritysjärjestelyille on oltava aidosti verotuksesta riippumattomat liiketaloudelliset perusteet. Vakaat liiketaloudelliset tarkoitukset suojaavat yrittäjää.

Liiketaloudelliset syyt suojana

Käsillä olleessa tapauksessa veronkiertotarkoitusta vastaan puhuivat muun muassa se seikka, että yhtiö oli jakanut säännöllistä, merkittävää osinkoa aiempina vuosina. Tarkoituksena oli myös toteuttaa sukupolvenvaihdos. Täten ei ollut ilmeistä, että toimenpiteisiin eli osakkeiden luovutukseen olisi käsillä olleessa tapauksessa ryhdytty yksinomaan veronkiertotarkoituksessa.

KHO:n päätöksen perustuen hankintahinta oli luovutusvoittona verotettavaa, ei peiteltyä osinkoa.

Tapauskohtainen arviointi

Koska veronkierrosta ei näytetty olleen kyse, yrittäjän saama kauppahinta verotettiin luovutusvoittona ns. peitellyn osingon sijaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu muistuttaa kuitenkin siitä, kuinka ennakkoratkaisukin voidaan kumota. Jopa silloin, kun on parhaansa mukaan ”varautunut kaikkeen” pyytäen jopa etukäteen Verohallinnolta omaan kysymykseensä valmiin vastauksen eli ennakkoratkaisun, on mahdollista löytää itsensä taistelemasta oikeuksistaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kanssa tulkinnoista, koskien samaa kysymystä. Yritysjärjestelyitä voidaan usein tulkita monella tavalla jopa alansa asiantuntijoiden keskuudessa!

Verotusmenettelystä annetun lain mukaan jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa.