Laitteiden korjaamiseen liittyvät vastuut

Laitteen huolto perustuu yleensä osapuolten keskinäiseen sopimukseen. Sopimussuhteissa lähtökohtana on, että sopimukset on pidettävä. Ellei henkilö täytä sopimukseen perustuvaa velvoitettaan, on loukatulla sopijapuolella oikeus hyvitykseen sopimusrikkomuksesta.

Sopimusrikkomuksesta korvausta

Sopimussuhteessa korvausta vaativan tulee ainoastaan osoittaa se, että vastapuoli on rikkonut sopimuksen aiheuttaman velvoitteen. Laitteen korjaaja puolestaan voi vapautua tuottamusvastuulta toteennäyttäessään, ettei sopimusta ole huolimattomuudesta rikottu tai että vahinko on johtunut seikasta, joka ei ole kuulunut korjaajan vastuualueeseen. Toisaalta sopimusrikkomukseen suorassa syy-seuraussuhteessa olevat välittömät vahingot kuuluvat yleensä laitteen korjaajan vastattavaksi.

Vahingonkorvausvastuu ei pääsääntöisesti ulotu ennalta arvaamattomiin ja etäisiin vahinkoihin. Poikkeuksellisesti sopimussuhdetta voi kuitenkin koskea huolimattomuudesta riippumaton ns. ankara vastuu jonkin erityislain, kuten ympäristövahinkolain tai tuotevastuulain, nojalla.

Huolellisesti sovittua noudattamalla välttyy vahingonkorvausvastuulta

Keskeiseen asemaan nousee sen selvittäminen, mitä osapuolet ovat keskenään sopineet korjauksesta ja sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Jos korjaus suoritetaan virheellisesti niin, että laitteen virheellisestä korjaamisesta aiheutuu vahinkoa (esimerkiksi korjatun laitteen lopullinen rikkoutuminen), vahingonkorvausvastuu tavallisesti seuraa. Tilanteessa, missä laitetta korjataan asiakkaalta lupaa kysymättä sovittua enemmän (ja laitteen arvo nousee ”ylläpitohuollon”/perusparannuksen myötä, eikä työtä voida poistaa), ratkeavat vastuukysymykset alalla vallitsevan käytännön sekä osapuolten sopimuksen mukaan. Toisaalta jos osapuoli myötävaikuttaa vahinkoon, voi seurauksena olla esimerkiksi kohtuuttoman sopimusehdon sovitteleminen tai jopa raukeaminen.

Varoittaminen ja tiedonantovelvollisuus voivat olla osa huolellisuutta

Laitteen korjaaja ei pääsääntöisesti ole vastuussa asiakkaan nimenomaisesti toimeksiannon ulkopuolelle rajaamista tehtävistä, kunhan asiakas on ollut tehtävien poissulkemisen merkityksestä tietoinen. Toisin sanoen asiantuntijan on varmistuttava siitä, että asiakas on käsittänyt toimenpiteiden tekemättä jättämisen seuraukset oikealla tavalla, ennen kuin asiakas ehtii poissulkea toimenpiteet, jotta toimenpiteen rajaus vastuun ulkopuolelle on tehokas ja korjaaja voi osoittaa riittävän huolellisesti huomioineensa asiakkaan edun. Lähtökohtaisesti korjaajan tulee ottaa asiakkaan etu oma-aloitteisesti huomioon osoittaakseen toimineensa riittävän huolellisesti.

Asiantuntijan tiedonantovelvollisuuteen katsotaan voivan sisältyä myös tiedonanto muista tarpeellisista toimenpiteistä ja selvityksistä sekä varoittamisvelvollisuus toimenpiteeseen liittyvistä riskeistä.

Erityisasiantuntijalta odotetaan erityisasiantuntemusta

Pääsääntönä on, että mitä osaavampi ja kokeneempi asiantuntija kyseessä on, sitä laajempaa huolellisuutta ja osaamista häneltä voidaan edellyttää. Toisaalta rajanveto huolellisen ja huolimattoman korjaajan välillä voi olla vaikeaa, mistä voi seurata kalliita oikeudenkäyntejä rajanvetoa puitaessa monessa oikeusasteessa.

Artikkelin on kirjoittanut lakimies Daniéla Jarva

[optin-monster-shortcode id=”pdz6ojinvtati49wicrl”]