15.3.2016
Mitä kuuluu jätevesiasetukselle?
Tämä artikkeli on julkaistu omakotilehdessä.
Haja-asutusalueiden jätevesien tiedetään olevan vesistöjen suuri kuormittaja. Vuonna 2011 uudistettu jätevesiasetus säädöksineen on ehtinyt aiheuttaa paljon keskustelua ja yhteydenottoja viranomaisiin nyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Jätevesiasetuksen tavoitteena on vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta haja-asutusalueilla, joissa viemäriverkostoa ei ole. Tavoite on kunnioitettava, mutta asetuksen käytännön toteuttaminen ei ole sujunut ongelmitta. Lähinnä huomiota on herättänyt lainsäätäjän epäjohdonmukaisuus asetuksen toimeenpanossa. Siirtymäaika määriteltiin alun perin viiden vuoden pituiseksi ja päättymään 15.3.2016. Siirtymäaikaa on kuitenkin jatkettu kahdella vuodella ja näillä näkymin määräaika päättyy 15.3.2018. Uudehkoon asetukseen on tulossa myös muutoksia.
Valtionneuvoston tiedotteen mukaan siirtymäajan pidentäminen koskee arviolta 120 000 vakituisesti asuttua ja ennen vuotta 2004 rakennettua jätevesijärjestelmän parantamistoimia vaativaa kiinteistöä. Siirtymäajan jatkamisella haluttiin mahdollistaa jätevesilainsäädännön lähempi tarkastelu sekä siihen tehtävien lievennysten valmistelu. Lievennysten tavoitteena on kohtuullistaa lainsäädäntöä kuten esimerkiksi erottelemalla ympäristönsuojelullisesti herkät alueet ja vähemmän herkät sekä vesistöistä erillään olevat alueet toisistaan. Tällä tavoin voitaisiin mahdollisesti vapauttaa parannusvaatimusten noudattamisesta ympäristönsuojelullisesti vähemmän herkillä haja-asutusalueilla sijaitsevat kiinteistöt tai esimerkiksi velvoittaa parannustöiden toteutus vasta myöhemmin tulevien remonttien yhteydessä. Lisäksi on mahdollista, että jatkossa henkilöön liittyviä poikkeamisperusteita lisätään. Tällä hetkellä vaatimuksista jätevesijärjestelmien perusparannusten osalta on vapautettu ennen 9.3.1943 syntyneet henkilöt. Poikkeussäännöksiä on voitu soveltaa myös joidenkin erityisten tekijöiden perusteella, kuten pitkäaikaisen sairauden tai työttömyyden perusteella.
Vaatimusten uudelleen avaaminen on ollut ikävä yllätys niille kotitalouksille, jotka ovat jo tehneet vaaditut toimenpiteet hyvissä ajoin ja noudattaneet lakia. Tuskinpa tuhansien eurojen jätevesiremontin tilanneet ovat arvanneet, että muutama vuosi sitten säädettyä asetusta lähdetään heti muuttamaan. Jätevesiasetus on avattu uudelleen tarkasteluun nimenomaan sen vuoksi, että nykyisiä vaatimuksia pidetään osittain kohtuuttomina. Hajajätevesityöryhmäksi nimetty työryhmä teki valmistelutyötä vuoden 2015 aikana ja antoi jatkovalmisteluun kolme vaihtoehtoa vaatimusten kohtuullistamiseksi.
Työryhmä ehdotti, että pilaantumiselle herkkien alueiden kriteerit määriteltäisiin lakiin, jolloin kunnille jäisi valtuudet määritellä nämä alueet ja määräykset niiden suhteen. Mikäli kiinteistö ei sijaitse pilaantumiselle herkällä alueella, voisi kiinteistön jätevesijärjestelmän uusia vasta mahdollisen muun rakennuslupaa edellyttävän remontin yhteydessä.
Toisen ehdotuksen mukaan, lakiin kirjattaisiin yksityiskohtaiset kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista, määriteltäisiin pohjavesialueet, sekä vähimmäisetäisyys vesistöihin. Tässä ehdotuksessa otettaisiin huomioon myös etäisyys naapuriin ja tulvariskialueisiin. Tämän ehdotuksen mukaan nykyiset vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle riittäisivät, mutta kunta voisi tarvittaessa tiukentaa vaatimuksia esimerkiksi etäisyyksiin liittyen.
Työryhmän valmistelema kolmas ehdotus liittyi poikkeamissääntöön, jota voitaisiin käyttää yhdessä kahden muun ehdotuksen kanssa. Poikkeamissääntöä väljennettäisiin siten, että ympäristövaatimukset ja kiinteistön omistajaan liittyvät edellytykset riittäisivät erillisinäkin mahdollisen poikkeamisen myöntämiseksi. Tällöin poikkeussääntöä voitaisiin soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa on kyse pitkäaikaisesta työttömyydestä. Ehdotuksen mukainen poikkeamissäännös voisi ottaa huomioon myös kiinteistön alhaisen asukasmäärän, jolloin harkittavaksi tulisi sen mukaan poikkeamisen myöntäminen määräajaksi.
Kaikkiin ehdotuksiinsa liittyen työryhmä suosittaa, että jätevesijärjestelmän uudistamiseksi otettaisiin käyttöön jokin palkkion tapainen kannustin ja että kotitalousvähennykseen voisi sisällyttää myös parannusuudistamiseen liittyvän suunnittelutyön osuus. Työryhmän valmistelutyön lähtökohtana on ollut kohtuullistaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksia siten, että tilanne saataisiin näiden muutosten avulla nyt viimein vakiintumaan, eikä säädösten muutostarpeita tähän liittyen enää olisi.
Nyt siis odotetaan, millaisia mahdollisia lievennyksiä ja muutoksia jätevesilainsäädäntöön saadaan. Asiaa on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella 2016.
