Nollatuntisopimuksia koskevat muutokset

Työopimus- ja työaikalait ovat aiemmin mahdollistaneet ns. nollatuntisopimukset eli sopimukset, joiden mukaan työntekijän työaika on esim. 0-40 tuntia viikossa. Työnantajalla on ollut myös oikeus tarjota työsopimusta sellaisella ehdolla, että työntekijä on tarvittaessa työhön kutsuttava.

Nollatuntisopimukset on jo pitkään koettu ongelmalliseksi työntekijäpuolella. Käytännössä niillä voidaan kiertää lakisääteistä irtisanomissuojaa. Työnantaja on voinut milloin tahansa ilmoittaa, että työntekijälle ei ole enää tunteja. Käytännössä työntekijän työsuhde on voinut päättyä ilman irtisanomisaikaa ja ilman painavaa syytä.

Kesäkuun 2018 alussa on tullut voimaan lakimuutokset asiaan liittyen.

Todellinen työvoiman tarve

Jatkossa vaihtelevasta työajasta ei voi sopia työnantajan aloitteesta, mikäli työnantajalla on kiinteä työvoiman tarve. Jos työvoiman tarve on kiinteä, työaikaehdonkin on oltava kiinteä. Vaihtelevan työaikaehdon alarajaa ei saa toisaalta sopia pienemmäksi kuin on todellinen työvoiman tarve. Jos työnantaja esim. tarvitsee työntekijää joka viikko ainakin 20 tuntia, alaraja ei voi olla alle 20 tuntia.

Mikäli tällaisesta vaihtelevasta työajasta sovitaan työnantajan aloitteesta, työnantajan on myös annettava selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta. Tarkoitus on, että työsuhteen molemmilla osapuolilla on tilanteesta ja työaikaehdon soveltamisesta samanlaiset käsitykset ja odotukset.

Mikäli työnantajalla on olemassa olevia nollatuntisopimuksia tai tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä, näiden osalta selvitys on annettava kuuden kuukauden kuluessa lain voimaan tulosta eli marraskuun 2018 loppuun mennessä. Mikäli olemassa oleva työaikaehto ei täytä uuden lain vaatimuksia, työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus muuttaa sitä. Käytännössä työsopimukseen otettaisiin tarkemmat ehdot tuntimäärästä, eikä alaraja saa alittaa todellista työvoiman tarvetta.

Uusi sääntely koskee vain työnantajan aloitteesta tehtyjä työaikaehtoja. Voi olla, että työntekijä jostain syystä tahtoo tehdä vähemmän töitä kuin on työvoiman tarve. Tämä on edelleen mahdollista.

Sairasajan palkan muutokset

Myös sairausajan palkan osalta tuli lakimuutos. Sairausajan palkka pitää maksaa silloin, kun työntekijän työvuoro oli merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työkykyisenä töissä.

Irtisanomisajan palkka vaihtelevan työajan tilanteissa

Lakiuudistuksessa on säädetty lisäksi, että jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Tarkoitus on turvata työntekijän asemaa irtisanomisaikana. Työnantaja ei voi jättää työntekijää täysin ilman tunteja tai mikäli jättää, tämä on korvattava.

[optin-monster-shortcode id=”xwoclkwvlbyqhgmj2daf”]