Osakeyhtiöiden ja rajavastuuyhtiöiden rahastot Venäjällä

Eri yhtiömuotoja edustavat yritykset voivat liiketoimintansa yhteydessä perustaa erilaisia rahastoja varatakseen varoja eri toimenpiteiden rahoittamiseksi.

Venäjällä rahastojen perustaminen on vapaaehtoisesta (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), ja päätöksenteko kuuluu yhtiökokoukselle. Rahastojen muodot sekä niiden rahoitukseen ja varojen käyttöön liittyvät asiat yleensä määritellään yhtiöjärjestyksessä ja yrityksen hyväksymässä kirjanpitopolitiikassa.

Yrityksen ensisijainen rahasto on vararahasto.

Vararahasto tarkoittaa yrityksen oman pääoman erää, joka muodostetaan yhtiön voittovaroista erilaisten vahinkojen ja tappioiden kattamiseksi. Varauspääoman määrää ja sen muodostamisen järjestystä säännellään Venäjän lainsäädännössä ja yrityksen yhtiöjärjestyksessä.

Vararahaston perustaminen saattaa olla sekä pakollista että vapaaehtoista.

Osakeyhtiöistä annetun lain mukaisesti osakeyhtiöiden on ehdottomasti perustettava vararahasto.

Vararahasto tarkoittaa yrityksen oman pääoman osaa. Se muodostetaan yrityksen jakamattomasta voitosta. Osakkaiden päätöksestä tietty osa puhdasta voittoa siirretään vuosittain vararahastoon. Osakeyhtiön vararahaston on oltava vähintään 5 % yhtiön peruspääomasta. Vuosittain tehtävien sijoitusten suuruudesta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä, se ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin 5 % puhtaasta voitosta, kunnes vararahasto saavuttaa yhtiöjärjestyksessä määrätyn tason.

Osakeyhtiön vararahaston varoja käytetään yhtiön tappioiden korvaamiseen sekä osakeyhtiön joukkovelkakirjojen ja osakkeiden lunastukseen siinä tapauksessa kun on puutetta muista varoista.

Yleensä osakeyhtiö lunastaa omia osakkeitaan siinä tapauksessa, jos esimerkiksi sille on syntynyt ylimääräisiä varoja tai se on tehnyt päätöksen osakepääoman alentamisesta. Mikäli osakkeiden lunastuksessa niiden lunastushinta on korkeampi kuin niiden nimellinen hinta, niin negatiivinen ero joka on syntynyt osakkeiden lunastuksen seurauksena, voidaan kattaa vararahaston varoista. Tällöin vararahastoa käytetään osakkeiden lunastuksesta johtuneen negatiivisen eron korvaamiseen.

Joukkovelkakirjojen lunastuksessa joukkovelkakirjanhaltijoille maksettava summa käsittää noiden joukkovelkakirjojen nimellisen hinnan ja koron. Vararahaston varoja on mahdollista siirtää noiden korkojen kattamiseen.

Osakeyhtiön vararahastoa ei voida käyttää muihin tarkoitusiin.

Osakeyhtiöistä annetun lain mukaisesti varauspääoman käyttö kuuluu osakeyhtiön hallituksen (hallintoneuvoston) toimivaltaan.

Rajavastuuyhtiöt voivat perustaa vararahastoja vapaaehtoisesti, ja niiden suuruus määrätään yhtiöjärjestyksessä. Lainsäädännöllä ei säännellä vararahaston käyttöä, niin että se kuuluu yksinomaan yhtiökokouksen toimivaltaan.

Rajavastuuyhtiöt määräävät itse, kuinka suuri on varausrahasto, siihen vuosittain tehtävät maksut ja käyttötarkoitukset, joihin rahastoa on päätetty käyttää. Niinpä vararahastoa voidaan käyttää tappioiden kattamiseen, joukkovelkakirjojen ja pääoman osuuksien lunastukseen. Rahavarojen maksamiseen vararahastoa ei kuitenkaan käytetä. Vararahaston käyttö antaa mahdollisuuden ainoastaan pienentää yrityksen kirjanpitoon merkittyä tappioiden summaa.

Rajavastuuyhtiöt ja osakeyhtiöt saavat oman harkintansa mukaan perustaa voittovaroistaan muitakin erikoisrahastoja, esimerkiksi, keräys- ja kulutusrahasto, sosiaalialan rahasto, tuotanto- ja sosiaalikehitysrahasto, yrityksen työtekijöiden yhtiöittämisrahasto, etuoikeutetuille osakkeille osinkojen maksamisen rahasto, hyväntekeväisyysrahasto. Päätös niiden perustamisesta tehdään yhtiökokouksessa. Mikäli osakkaat ovat tehneet päätöksen joidenkin rahastojen perustamisesta, niin tällaisia rahastoja tarkastellaan varauspääoman osana. Erikoisrahastojen varoja voidaan käyttää yksinomaan niihin tarkoituksiin, joista määrätään yhtiöjärjestyksessä, rahaston perustamispäätöksessä tai muissa yhtiön asetuksissa.

Yhtiön rahastoissa olevat rahavarat kirjataan taseen Varauspääoma -riville, joka kuuluu taseen vastattava-puolen Pääoma ja varaukset -osaan. Varauspääoma-riville kirjattuja rahavaroja voidaan käyttää vain laissa tai yhtiöjärjestyksessä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Ne ovat muiden joukossa takeena velkojen takaisin maksamisesta velkojille, joita yrityksellä saattaa olla (ts. ne ovat sidottua omaa pääomaa).

Varauspääomasta täytyy erottaa ylijäämä pääoma, joka kirjataan Ylijäämä pääoma -riville, joka kuuluu taseen vastattava-puolelle Pääoma ja varaukset -osaan. Tälle riville tallennetaan mm.:

• pysyvien vastaavien arvonkorotus uudelleenarvostuksen tuloksena (vastaa Suomessa Arvonkorotusrahastoa),
• osakkeiden merkintähinnan ja nimellisarvon välinen ero, joka syntyy osakeyhtiön tai rajavastuuyhtiön osakepääoman muodostamisen yhteydessä (kun yhtiö perustetaan tai korotetaan osakepääomaa), mikäli osakkeita myydään nimellisarvon korkeammasta merkintähinnasta (vastaa Suomessa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa),
• osakkaiden sijoituksen rajavastuuyhtiön pääomaan (tavallaan vastaa Suomessa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa).

Rahavaroja, jotka kirjataan taseen Ylijäämä pääoma -riville, voidaan käyttää varojenjakoon yrityksen osakkeenomistajille, ts. ne ovat vapaa oma pääomaa.

Venäjällä erotuksena Suomesta puuttuu sellainen käsite, kun vapaan oman pääoman rahasto. Rahavarat, joita on kertynyt yhtiön eri rahastoihin, katsotaan yleensä olevan yhtiön varauspääoma (ts. ne ovat sidottua omaa pääomaa ja niitä voidaan käyttää vain laissa tai yhtiöjärjestyksessä mainittuihin tarkoituksiin).

Artikkelin kirjoittaja Raimo Kolomainen, lakimies, OTL Pietarin Valtionyliopisto