Kiinteistönmuodostamislain soveltamisalaan kuuluvat monenlaiset kiinteistöjen ulottuvuuksiin liittyvät asiat, kuten uusien kiinteistöjen muodostaminen, kiinteistöjen yhdistäminen tai esimerkiksi yhteisiin alueisiin liittyvät asiat. Lisäksi laissa säädetään rasitteista.
Riitaa tai epäselvyyksiä kiinteistöasioissa?
Kiinteistöriitojen ratkaisemisessa kannattaa turvautua asiantuntijan apuun. Lindbladin kiinteistöoikeuden tiimi on apunasi virhetilanteiden selvittelyssä ja riitojen ratkaisussa.
Kiinteistön lohkominen ja halkominen
Lohkomisessa kiinteistön määräalasta luodaan uusi kiinteistö, tai määräala liitetään olemassa olevaan kiinteistöön. Määräalalla tarkoitetaan tiettyä pinta-alaa kiinteistöstä. Myös yhteisestä alueesta toiseen kiinteistöön luovutettu osa liitetään kiinteistöön lohkomalla. Lohkomisessa on määriteltävä alkuperäinen kiinteistö, jota kutsutaan emäkiinteistöksi, sekä lohkokiinteistö ja mahdollinen saajakiinteistö, jos määräala siirretään toiseen kiinteistöön. Emäkiinteistön jäljelle jäävistä alueista muodostetaan kantakiinteistö.
Lohkomista saa hakea määräalan tai emäkiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden haltija, jos tontille saadaan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden haltijalle kuuluvia rakennuksia.
Halkominen tulee kyseeseen, kun kiinteistö omistetaan määräosin. Määräosa tarkoittaa esimerkiksi ½ osuutta kiinteistöstä, eikä se ole sidottu mihinkään varsinaiseen alueeseen kiinteistöllä. Tavoitteena halkomisessa on, että jokainen osakas saa halkomisessa määräosansa arvoa vastaavia tiluksia ja että kaikilla tiluksilla olisi samanlaista maata käytössään; tiluksille tehdään ns. jyvitysarvo. Osakkaat voivat yksimielisesti kuitenkin sopia jaosta haluamallaan tavalla.
On kuitenkin mahdollista, että halkominen suoritetaan osakkeiden eriävistä mielipiteistä huolimatta, jos se on tarkoituksenmukaista, eikä aiheuta huomattavaa haittaa kenellekään osaomistajalle.
Halkomista saa hakea kuka tahansa osakkaista eli halkominen suoritetaan, jos yksikin sitä vaatii.
Onko kiinteistössä tai huoneistossa virhe?
Laadimme muistilistat ostajalle ja myyjälle riitatilanteiden ehkäisemiseksi. Muistilistan avulla pystyt valitsemaan oikeat askeleet saavuttaaksesi parhaan lopputuloksen.
Kiinteistön rasitteet
Rasitteella tarkoitetaan pysyvää määräystä, jolla kiinteistöllä oleva alue osoitetaan tiettyyn käyttöön. Kyseessä on siis muiden kiinteistöjen käytön kannalta tarpeellinen maankäyttö. Rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin.
Mitä tahansa oikeutta ei voida kirjata rasitteeksi, vaan kysymyksessä tulee olla nimenomaan laissa säädetty oikeus, esimerkiksi tierasite, käyttövedenotto-oikeus tai esimerkiksi kaapeleiden tai viemärin rakennusoikeus.
Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa.
Asemakaava-alueella rasite voidaan tietyissä tapauksissa perustaa ilman kiinteistönomistajan suostumustakin, jos rasite on tärkeä sitä käyttävälle kiinteistölle tai kunnalle.
Muutoksenhaku
Toimituspäätöksiin saa asianosainen hakea muutosta valittamalla käräjäoikeuden erityiskokoonpanoon, maaoikeuteen. Tietyissä tilanteissa myös kunnalla on oikeus hakea muutosta asemakaava-alueella tehdystä tontin lohkomisesta tai lohkomisesta.
Apunasi monipuolinen kokemus asunto- ja kiinteistökaupoista
Asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöosakeyhtiöihin liittyvät asianajopalvelut ovat vahvaa erityisalaamme. Meillä on monipuolinen kokemus sekä asunto-osakeyhtiöiden että osakkeenomistajien avustamisesta muun muassa korjaus- ja kunnossapitovastuuta koskevissa asioissa.
Ota yhteyttä
Täytä oheinen yhteydenottolomake ja palaamme asiaasi pian! Voit myös tutustua sivustomme monipuolisiin materiaaleihin, kuten artikkeleihin ja oppaisiin.