Lasten huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto, asumisjärjestelyt ja tapaamisoikeus voivat olla hyvinkin mutkikkaita selvitettäviä. Tärkeintä on aina huolehtia lapsen edusta, vaikka kyseessä onkin oikeudellisesti vanhempien välinen riita. Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdään yleensä samaan asiakirjaan. Lindbladin perheoikeuden asiantuntijat auttavat sovittelemaan tilannetta ja tarvittaessa avustavat oikeudenkäynnissä.

Huolto ja asuminen

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Näiden periaatteiden kautta yhteishuoltajuus, jossa molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen huoltoon huoltajina on tavoitelluin vaihtoehto. Vaikka vanhempien tai muiden huoltajien välillä olisi erimielisyyksiä, voi yhteishuoltajuus toimia hyvin, kunhan huolehditaan siitä, että huoltajien keskenään tekemää sopimusta huollosta ja tapaamisoikeudesta noudatetaan.

Huoltajuutta koskevissa riidoissa yleensä pyritään säilyttämään voimassa oleva tilanne, elleivät olosuhteet ole muuttuneet huomattavasti siitä, kun sopimus huoltajuudesta on vahvistettu.

Yhteishuollossa olevien lasten huoltajilla on paitsi velvollisuus huolehtia lapsen edun toteutumista turvaamalla tälle hyvä kasvuympäristö, myös velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Esimerkiksi muutosta toiseen paikkaan on lain mukaan kerrottava hyvissä ajoin, jos muutto voi vaikuttaa huoltoon tai tapaamisoikeuteen.

Vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen huollosta ja asumisesta seuraavasti:

• lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;
• vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa;
• lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
• lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen). Vuoroasumisen tarkemmat ehdot on määriteltävä samalla; niitä ei voi jättää suullisen sopimuksen varaan.

Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja paikkakunnan sosiaalihuollosta vastaava viranomainen voi sopimuksen vahvistaa.

Tapaamisoikeus

Vanhemmat voivat sopia, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lisäksi tapaamisoikeuden toteuttamisesta koituvista matkakuluista ja niiden korvaamisesta voidaan sopia erikseen.

Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot). Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa valvottuna perustellusta syystä. Esimerkiksi, jos vanhempi ei pysty itsenäisesti huolehtimaan lapsen tarpeista tai on vaarana omakädenoikeuden käyttö.

Riidat ja niiden ratkaisu

Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin voi päättää huollosta ja tapaamisoikeudesta harkintansa mukaan. Tuomioistuin voi vahvistaa myös jo olemassa olevan sopimuksen. Tapaamisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi tuomioistuin voi asettaa uhkasakon.