Artikkeleita

Suomalaisessa ja venäläisessä kulttuurissa sekä lainsäädännössä on eroja, jotka vaikuttavat väistämättä rajat ylittävään liiketoimintaan. Asianajajallamme Topi Heinäsellä ja Venäjällä toimivalla yhteistyökumppanillamme lakimies Raimo Kolomaisella on kokemusta molempien kulttuurien edustajien kanssa toimimisesta. Haastattelimme heitä kumpaakin aiheesta.

Rajakauppa työllistää lakimiehiä säännöllisesti

Lindbladin Itä-Suomen toimistoissa Lappeenrannassa ja Imatralla toimivalle asianajaja Topi Heinäselle rajakaupasta on kertynyt paljon kokemusta työn kautta viimeisten neljän vuoden aikana.

”Olen työskennellyt vuodesta 2015 asti rajakaupan parissa, ja rajan pinnassa auskultointia suorittaessani näin tuomioistuimen näkökulmasta sen, miten venäläiset joutuvat suomalaiseen oikeusjärjestelmään vahingossakin, kun kaikki asiat eivät ole heillä tiedossa. Venäläisillä saattaa myös olla harhakuvitelmia Suomesta, kun he tulevat harjoittamaan liiketoimintaa maahan.”

Venäläisen OMA Legal -asianajotoimiston osakas, lakimies Raimo Kolomainen tuli Asianajotoimisto Lindbladille tutuksi jo vuosia sitten ollessaan harjoittelussa Lindbladilla. Hän on erikoistunut ulkomaalaisten asiakkaiden liiketoiminnan hoitamiseen Venäjällä, ja asiakkaina on paljon myös suomalaisia.

”Venäjällä toimii paljon suomalaisia yrityksiä, tällä hetkellä noin 600 yritystä. Merkittävä osa investoinneista on suurten yritysten tekemiä, mutta markkinoilla edustettujen yritysten määrästä voi päätellä, että PK-yritykset ovat myös löytäneet paikkansa Venäjän markkina-alueella. Nykyään menestyvät erityisesti ne yritykset, jotka perustavat Venäjälle oman tuotantolaitoksen.”

Lainsäädännön ja toimintaympäristön tunteminen on tärkein lähtökohta

Topi Heinänen: ”Tiedon puuttuminen suomalaisesta oikeusjärjestelmästä on haaste venäläisille yrittäjille – ja samalla tavalla myös toisin päin. Suomen ja Venäjän lainsäädännöissä on eroja, ja nämä erot tulee huomioida, kun ryhdytään toimimaan vieraassa maassa. Usein luotetaan siihen, että asioita voidaan tehdä samalla tavalla kuin omassa maassa, mutta se aiheuttaakin ongelmia. Sekin on muistettava, että venäläiset yrittäjät eivät voi keskenäänkään hoitaa asioita Suomessa venäläisen systeemin mukaisesti tai tuoda Venäjällä sovittuja asioita Suomeen, jos suomalainen järjestelmä ei taivu siihen. Täytyy ymmärtää toimintakenttä, jossa ollaan.”

Raimo Kolomainen: ”Yksi ulkomaalaisille yrittäjille ongelmia aiheuttavista asioista on Venäjän usein muuttuva lainsäädäntö. Esimerkiksi arvonlisävero on noussut kahdella prosenttiyksiköllä viime vuonna. Korruptio Venäjällä on suhteellisen suurta, mutta viime vuosina sitä on järjestelmällisesti pyritty muuttamaan. Monissa virastoissa asiointi on myös helpottunut ja virkamiehet ovat yleensä hyväntahtoisia. Tänä vuonna julkaistulla Maailmanpankin Doing Business -rankinglistalla Venäjä nousi jo 28. sijalle edellisen vuoden sijalta 31. Lista kuvaa sitä, miten helppoa eri maissa on harjoittaa liiketoimintaa.

Pääsääntöisesti suomalaiset yrittäjät törmäävät Venäjällä samoihin ongelmiin kuin muutkin ulkomaalaiset yrittäjät. Viime vuosina moni on kohdannut taloudellisia ongelmia, kun euron kurssi Venäjällä on noussut eikä ulkomaalaisten tavaroiden myynti sen myötä ole niin helppoa kuin aiemmin. Myös tuontipolitiikka vaikeuttaa kauppaa, sillä ulkomaalaisia tuotteita pyritään korvaamaan venäläisillä tuotteilla. Yritykset, joilla on Venäjälle perustettu tuotantolaitos, menestyvät paremmin, sillä työvoima on halpaa ja verot pienet. Toisaalta Venäjällä on kasvavat markkinat eikä kilpailua ole niin paljon kuin monissa muissa maissa.”

Kirjallinen sopiminen on varminta

Liiketoimintaan liittyvät sopimukset on aina suositeltavaa tehdä kirjallisina, mutta tässäkin on maakohtaisia eroja.

Raimo Kolomainen: ”Venäläisestä näkökulmasta paras on sopia kaikesta kirjallisessa muodossa, kun taas suomalaiset luottavat usein suulliseen sopimukseen.”

Topi Heinänen: ”Venäjällä monien asioiden hoitaminen on byrokraattisempaa ja tarvitaan enemmän vahvistuksia kuin Suomessa. Tämä bisneskulttuurien erilaisuus tuo joskus ongelmia. Suomessa liiketoiminta perustuu useammin luottamukseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tehtäessä yhteistyötä eri maiden välillä kirjallinen sopiminen on tavallistakin tärkeämpää. Sopimusrakenteeseen kannattaa erityisesti uuden yhteistyökumppanin kanssa toimittaessa kirjata selkeästi kaikki yksityiskohdat. Ei tarvitse olla kyse siitä, että kumpikaan osapuoli olisi epäluotettava, vaan siitä, että toimintatavat voivat olla erilaisia. Epärehellisiäkin yhteistyökumppaneitakin toki löytyy.”

Kulttuuri ja tavat on hyvä tuntea

Lainsäädännön lisäksi on joukko kirjoittamattomia sääntöjä, joiden varassa liiketoimintaa Suomessa ja Venäjällä tehdään. Pienistäkin asioista, kuten aikatauluista, voi helposti syntyä konfliktitilanteita, jos toisen maan kulttuuria ja tapoja ei tunneta.

Raimo Kolomainen: ”Suomalaiset vaativat yleensä venäläisiltä kumppaneilta täsmällisyyttä aikatauluissa, koska suomalaisilla itsellään ei ole tapana myöhästyä tapaamisesta. Venäläisille taas 10–15 minuutin myöhästyminen ei haittaa mitään. Venäjällä on historiallisesti muodostunut käytäntö, jossa ihmisten välisillä henkilökohtaisilla suhteilla ja siteillä on merkitystä liiketoiminnan kysymysten ratkaisemisen kannalta.”

Topi Heinänen: ”Suomalaisten ja venäläisten tavat tehdä asioita ovat monessa kohtaa erilaisia. Työaikakulttuurikin on erilainen: Venäjällä töitä tehdään enemmän iltapainotteisesti. Se vaatii yhteen sovittelua ihan käytännön yhteistyön onnistumisenkin takia.

Kun yhteistyössä ajaudutaan riitatilanteisiin, venäläisillä ne liittyvät usein yleisen luottamuksen menemiseen osapuolten välillä, ja tätä tilannetta viedään eteenpäin jonkin tietyn konfliktin kautta. Suomalaisilla asetelma on yleensä toisin päin eli mennään riita-asia edellä. Eroa on myös riitojen ratkaisuyrityksissä: suomalaiset luottavat viranomaisiin näissä tilanteissa, kun taas venäläiset pyrkivät mieluummin ratkomaan asioita itse. Näin riidoista voi tulla vielä hankalampia, ja usein tilanteet ovatkin jo tosi solmussa.

Joskus esimerkiksi Suomen ja Venäjän kirjanpidollisten käytäntöjen eroavaisuudet saattavat aiheuttaa ongelmia. Venäjällä tehdyn asian taustalla voi olla jokin järkevä syy, mutta Suomessa sitä ei välttämättä ymmärrä järkeväksi. Joskus myös näkee asioita, jotka menevät sallitun rajamailla ja joihin Suomessa voisi liittyä jopa rikosoikeudellisia riskejä, mutta paljon on myös venäläistaustaisia yrittäjiä, jotka tekevät asiat erittäin hyvin.”

Neuvoja suomalaisille ja venäläisille yrityksille

Molemmat lakiasiantuntijat korostavat rajat ylittävän kaupan onnistumisessa hyvää suunnittelua ja huolellista perehtymistä kohdemaan käytäntöihin.

Raimo Kolomainen: ”Ensinnäkin sanoisin, että suomalaisten ei tarvitse pelätä venäläistä lainsäädäntöä tai ongelmia Venäjällä, sillä ongelmat, jotka liittyvät liiketoiminnan järjestelmään, ovat kyllä ratkaistavissa. Ainoa asia, josta suomalaisten on syytä huolehtia, on monipuolinen markkinatutkimus: onko paljon kilpailijoita ja miten edullista toiminta on. Jos tutkimus osoittaa, että toiminta on kannattavaa, muut asiat ovat ratkaistavissa. Tärkeää on käyttää sellaisten asiantuntijoiden palveluita, jotka tuntevat kohdemaan markkinat.”

Topi Heinänen: ”Yleisesti ottaen venäläisten on hyvä perehtyä siihen, millainen pelikenttä Suomessa on, mihin se perustuu ja mitä tehdään. Kannattaa ottaa selvää, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä.”

Kysy apuamme rajakauppaan liittyvissä asioissa

Toimistomme avustaa viikoittain venäläisiä asiakkaita yrityksiin, kiinteistöihin, verotukseen ja henkilökohtaisiin asioihin liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Autamme mielellämme myös sinua ja yritystäsi.

» Ota yhteyttä