Tietosuojavaltuutettu otti kantaa kerrostalon porraskäytävässä tapahtuvan kameravalvonnan laillisuudesta

Tietosuojavaltuutetulta kysyttiin 30.12.2010 tallentavan kameravalvonnan laillisesta toteuttamisesta Asunto-osakeyhtiö A:n porraskäytävässä. Asia oli ollut aikaisemmin vireillä tietosuojavaltuutetun toimistossa v. 2009- 2010

A:lta 7.-8.9.2011 saadun selvityksen mukaan kameravalvonnan tarkoituksena oli suojata omaisuutta, ennaltaehkäistä rikoksia ja auttaa tapahtuneiden rikosten selvittämistä. Ilkivallasta aiheutuneet kulut olivat rasittaneet taloyhtiötä. Syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksiä todisteiden puutteesta. (Henkilötietolain 12 §:n 4 kohdan mukaan mitä henkilötietolain 11 §:ssä säädetään, ei estä tietojen käsittelyä, joka on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi.)

Tietosuojavaltuutettu pyysi 19.3.2012 tietosuojalautakunnalta kannanottoa siitä, onko kameravalvonta ja siihen liittyvä henkilötietojen käsittely mahdollista kerrostalon porraskäytävässä henkilötietolaissa säädetyillä edellytyksillä. Tietosuojalautakunnalta saatiin lausunto 10.8.2012 (dnro 1/935/2012).

Tietosuojavaltuutetun toimivallasta

Henkilötietolain (523/1999) 38.1 §:n mukaan tietosuojavaltuutettu antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä henkilötietolain tavoitteiden toteuttamiseksi ja käyttää päätösvaltaa siten kuin tässä laissa säädetään. Henkilötietolain 40.1 §:n mukaan tietosuojavaltuutetun on edistettävä hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä ensisijaisesti ohjein ja neuvoin pyrittävä siihen, että lainvastaista menettelyä ei jatketa tai uusita. Tarvittaessa valtuutetun on saatettava asia tietosuojalautakunnan päätettäväksi taikka ilmoitettava se syytteeseen panoa varten.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu hyväksyä kameravalvontaa eikä myöskään voi antaa lupaa kameravalvonnan käyttöön. Tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa määrätä kameravalvontaa lopetettavaksi. On arvioitava tapauskohtaisesti, onko henkilötietojen kerääminen tallentavan kameravalvonnan avulla asianmukaista.

Jos valvontakameran kuvaama henkilö kokee kuvaamisen yksityisyyttään loukkaavaksi tai muutoin lainvastaiseksi, voi hän saattaa asian poliisin tutkittavaksi. Asian rikosoikeudellisen tutkinnan suorittaa tarvittaessa poliisi, ja rangaistukset määritellään tuomioistuimissa. Henkilötietolain 41 §:n 2 momentin mukaan virallisen syyttäjän on ennen henkilötietolain vastaista menettelyä koskevan syytteen nostamista kuultava tietosuojavaltuutettua ja tuomioistuimen varattava asiaa käsitellessään tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu tulkita asunto-osakeyhtiölakia. Tästä syystä tietosuojavaltuutettu rajasi vastauksensa toimivaltaansa kuuluviin asioihin.

Loukkaako kameravalvonta salakatselu- ja salakuuntelusäännöksiä?

Rikoslain salakatselua ja kotirauhaa koskevissa säännöksissä ja niiden esitöissä ei oteta selkeästi kantaa siihen, millä perusteilla muodostuisi oikeus suorittaa kameravalvontaa ja tämän avulla kerätä ja käsitellä henkilötietoja kotirauhan suojaamissa paikoissa.

Tietosuojavaltuutetun tietojen mukaan A oli tehnyt vuonna 2009 tutkimuspyynnön ja rikosilmoituksen. Poliisi ei ollut ryhtynyt asiassa enempiin toimenpiteisiin.

Tietosuojalautakunta totesi lausunnossaan, että on viime kädessä yleisen tuomioistuimen toimivallassa arvioida, tulevatko kyseiset lainkohdat sovellettaviksi rappukäytävän videovalvonnassa. Lautakunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että salakuuntelua ja -katselua koskevien lainkohtien (rikoslain 24 luvun 5 ja 6 §) mukaan rikoksen tunnusmerkistö edellyttää, että toiminta tapahtuu oikeudettomasti. Hallituksen esityksen HE 184/1999 vp:n mukaan oikeudettomana ei tulisikaan pitää kyseisen lainkohdan suojaamassa paikassa oikeudettomasti oleskelevan tarkkailua.

Videovalvonnan tarkoituksen ollessa asukkaiden turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rappukäytävässä oikeudettomasti oleskelleiden kuvaaminen ei siis näyttäisi olevan vastoin rikoslain säännöksiä. Siltä osin kuin kysymys koskee videonauhalle muutoin tallentuneita henkilöitä löytynee oikeuttamisperuste henkilötietolain säännösten noudattamisesta.

Koska henkilötietolain 6 §:n mukaan kameravalvonnan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta on tähän kysymykseen vastattava kielteisesti.

Onko kameravalvonta ja siihen liittyvä henkilötietojen käsittely mahdollista kerrostalon porraskäytävässä henkilötietolaissa säädetyillä edellytyksillä?

Kuten edellä todetaan merkittävää on kaiken kaikkiaan, missä tarkoituksessa ja millä tavoin kameravalvonta toteutetaan ja miten siinä kertyviä henkilötietoja käsitellään eli toisin sanoen, miten henkilötietojen käsittelyn yleisiä periaatteita noudatetaan.

Henkilötietolaki yleislakina koskee nauhoittavaa kameravalvontaa. Henkilötietolaissa ei ole kuitenkaan olemassa erityisiä säännöksiä siitä, missä tilanteissa kameravalvonta on oikeutettua ja sallittua ja milloin se on oikeudetonta.

Tietosuojalautakunnan lausunnon mukaan henkilötietojen käsittely videovalvonnan toteuttamiseksi porraskäytävässä voisi olla oikeutettua muun muassa jos rekisterinpitäjällä on henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kameravalvonnan kohteen suostumus. On kuitenkin huomattava, että porraskäytäviä kuvattaessa syntyy rekisteri kaikista porraskäytävässä liikkuvista, niin kiinteistön asukkaista kuin ulkopuolisista henkilöistä. Näiden kaikkien suostumusta ei liene mahdollista saada. Tietosuojalautakunta on taksien turvakameroita koskevassa päätöksessään 1/2002 todennut, että matkustajien ei voida katsoa antaneen suostumusta kameravalvontaan pelkästään sillä perusteella, että taksissa on ilmoitus kameravalvonnasta. Lautakunnan näkemyksen mukaan pelkkää ilmoitusta videovalvonnasta ei myöskään tässä yhteydessä voida pitää henkilötietolain tarkoittamana yksiselitteisesti annettuna suostumuksena.

Henkilötietolain mukaan henkilötietoja saa käsitellä, jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus). Hallituksen esityksen 96/1998 yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kyseisessä kohdassa sallittaisiin henkilötietojen käsittely tapauksissa, joissa rekisteröidyllä on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan. Hallituksen esityksessä ei oteta tarkemmin kantaa siihen, millaista toimintaa voitaisiin pitää asiakassuhteeseen tai jäsenyyteen verrattavana suhteena.

Lautakunta on aiemmin taksien turvakameroita koskevassa päätöksessään katsonut, että taksimatkustajilla (eli rekisteröitävillä) oli asiakassuhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan ja että henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu yhteysvaatimus näin ollen täyttyi. Ei voida pitää poissuljettuna, että kiinteistön asukkailla ja myös muilla kiinteistössä liikkuvilla katsottaisiin olevan 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa lueteltuihin kohtiin verrattava suhde taloyhtiöön. Asukkaiden osalta tällainen yhteys mitä ilmeisemmin onkin. Merkittävää on kaiken kaikkiaan, missä tarkoituksessa ja millä tavoin kameravalvonta toteutetaan ja miten siinä kertyviä henkilötietoja käsitellään eli toisin sanoen, miten henkilötietojen käsittelyn yleisiä periaatteita noudatetaan.

Tietosuojalautakunnan lausunnon mukaan porraskäytävän kameravalvonta ei välttämättä siten edellytä suostumusta, vaan kysymykseen voi tulla muukin henkilötietolaissa säädetty oikeuttamisperuste, kuten henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 5 kohdan asiallinen yhteys rekisterinpitäjään.

Henkilötietolaki ohjaa kameravalvontaa seuraavasti:

1. Kameravalvontaan tulee aina olla hyväksyttävä syy ja käsiteltävien henkilötietojen tulee olla tarpeellisia käsittelyn tarkoituksen kannalta (HetiL:n 6 § ja 9 §)

2. Kameravalvonnasta on aina tiedotettava näkyvästi (informointivelvollisuus, HetiL:n 24 §)

3. Kameravalvonnan kautta saatua tietoa ei saa luovuttaa käyttötarkoituksen vastaisesti ulkopuolisille (käyttötarkoitussidonnaisuus, HetiL:n 7 §)

4. Valvontamonitorit eivät saa olla nähtävissä ulkopuolisille (tietojen suojaaminen, HetiL:n 32 §)

5. Kameravalvontaan tulee olla selkeä toimintasuunnitelma (suunnittelu- ja huolellisuusvelvoite, HetiL:n 5 § ja 6 §)

6. Nauhat ja muut tallennetut materiaalit tulee hävittää heti, kun ne ovat tarpeettomia (henkilötietolaki 34 § soveltaen)

Henkilötietolain 6 §:n mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Muun muassa henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset tulee määritellä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Edelleen lain 7 §:n mukaan henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton käsitellylle määritellyn tarkoitusten kanssa.

Rekisterinpitäjän on laadittava henkilötietolain 10 §:ssä tarkoitettu rekisteriseloste, josta ilmenee muun muassa henkilötietojen käsittelyn tarkoitus. Mikäli henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseksi on määritelty porraskäytävän asukkaiden turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, videoille kerättyjen henkilötietojen käyttäminen muunlaiseen toimintaan on luonnollisesti vastoin henkilötietolain säännöksiä.

Porraskäytävien videovalvonnan yksityiskohtaisen toteuttamisen tulee olla kaikilta osin henkilötietolain säännöksien mukaista. Rekisteröitäviä tulee informoida asiasta ja rekisteröidyllä tulee olla mahdollisuus saada henkilötietolain 24 §:ssä tarkoitetut tiedot muun muassa tietojenkäsittelyn tarkoituksesta. Lisäksi rekisterinpitäjän tulee hävittää kuvat välittömästi, kun ne eivät ole enää tarpeellisia kyseessä olevaa henkilötietojen käsittelytarkoitusta varten (eli esimerkiksi asukkaiden turvallisuuden ja omaisuuden suojaamiseksi). Rekisterinpitäjän on myös huolehdittava tarpeellisista teknisistä ja organisatorisista toimenpiteistä henkilötietojen suojaamiseksi asiattomilta pääsyltä tietoihin.

Näin ollen tietosuojavaltuutettu totesi, ettei hän voi ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.