10.3.2017

Vaihtoehtoja riidanratkaisuun

Tämä artikkeli on julkaistu Pohjois-Karjalan Kauppakamari -lehdessä.

Tuomioistuinmenettely

Yleisessä tuomioistuinjärjestelmässä osapuolet voivat saattaa vastapuolen kannasta riippumatta riita-asiansa tuomioistuimen ratkaistaviksi. Tuomioistuinmenettelyssä riita-asiat ratkaistaan lainsäädännön mukaisesti ja näin ollen kaikkia osapuolia kohdellaan samalla tavalla riippumatta heidän varallisuudestaan tai asemastaan. Tuomioistuinmenettelyn hyötynä on pidetty myös sitä, että käsittely on pääasiassa julkista ja tuomarit ovat päteviä ratkaisemaan osapuolten riita-asioita.

Tästä huolimatta tuomioistuinmenettelyn toimivuutta riita-asioiden ratkaisumenettelynä on arvosteltu jo pitkään. Kritiikkiä yleinen tuomioistuinjärjestelmä on saanut esimerkiksi prosessien kestosta ja kustannuksista. Osapuolet eivät välttämättä pääse käsittelemään asiaansa niin nopeasti kuin olisi tarvetta. Tuomioistuinmenettelyn hitaus muodostuu ongelmaksi etenkin liike-elämän riidoissa, sillä lopullisen ratkaisun saaminen voi kestää useita vuosia ja esimerkiksi yrityskauppaan liittyvän erimielisyyden osalta se on kestämätöntä. Tuomioistuinmenettely tulee kalliiksi erityisesti häviävälle osapuolelle ja riski häviämisestä saattaa vaikuttaa osapuolten haluun tuoda asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tuomioistuinmenettelyssä ei ole mahdollista ottaa kaikkia osapuolten intressejä sekä tarpeita huomioon ja näin ollen on mahdollista, että kaikki osapuolet joutuvat pettymään tuomioistuimen tekemään ratkaisuun. Vaikka tuomareiden ammattitaito on hyvä, ei asiantuntemus välttämättä ulotu juuri kyseisten osapuolten toimialaan. Menettely on lisäksi melko monimutkaista ja voi vaikuttaa osapuolista vaikeaselkoiselta, jolloin kokemus käsittelyn oikeudenmukaisuudesta saattaa heikentyä.

Tuomioistuinmenettelyn yksi vaihtoehto on sovittelu

Tuomioistuinmenettelyn rinnalla jalansijaa ovat saaneet vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt, joita on mahdollista käyttää joko tuomioistuimessa tuomioistuinsovitteluna tai tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä, esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovittelumenettelyssä tai Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen mukaisessa sovittelussa. Suomen Asianajajaliiton sovittelumenettelyssä voidaan käsitellä riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Riidan osapuolet valitsevat yhdessä tai pyytävät Suomen Asianajajaliittoa ehdottamaan sovitteluun erikoistuneen asianajajan, joka toimii sovittelijana heidän välillään. Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen mukaista sovittelua hallinnoi välimieslautakunta, joka avustaa osapuolia sovittelun käynnistämisessä, ehdottaa tarpeen tullen asianosaisille sovittelijoita ja nimeää sovittelijan, mikäli asianosaiset eivät pääse yksimielisyyteen henkilöstä. Näin osapuolilla on mahdollisuus saada riidan sovittelijaksi henkilö, jolla on nimenomaan heidän riidassaan tarvittavaa asiantuntemusta ja osaamista.

Tuomioistuinsovittelussa voidaan käsitellä riita- ja hakemusasioita ja sovittelijana toimii tuomari. Tuomioistuinsovittelu voidaan käydä riidan vireillä ollessa, jolloin oikeudenkäynti jää odottamaan sovittelun valmistumista ja sovittelua hoitaa eri tuomari kuin riita-asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevä tuomari. Tuomioistuimessa voidaan myös osana oikeudenkäyntiä pyrkiä sovintoon, mitä ei kuitenkaan katsota varsinaiseksi sovitteluksi.

Sovittelumenettelyille yhteistä on menettelyn joustavuus. Sovittelun tavoitteena on osapuolten itse muotoilema ratkaisu, jonka ei tarvitse olla aineellisesti oikea. Ratkaisun ei näin ollen tarvitse olla lainsäädännön mukainen. Menettely on vapaamuotoista ja se perustuu vapaaehtoisuuteen.  Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovintomenettelysääntöjä, mutta menettelyn kulkua ei ole yksityiskohtaisesti määritelty. Osapuolten tulee itse pyrkiä ratkaisemaan asiansa sovittelumenettelyssä ja sovittelijan tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu. Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisessa sovittelussa sovittelija ja asianosaiset voivat sopia laajalti sovitteluprosessista ja siihen liittyvistä menettelytavoista kunkin yksittäistapauksen tarpeiden mukaan.

Tuomioistuinsovittelu on lähtökohtaisesti julkista, mutta osapuolet voivat pyytää sovittelun toimittamista ilman ulkopuolisten läsnäoloa. Keskuskauppakamarin ja Asianajajaliiton sovittelu on puolestaan aina luottamuksellista. Sovittelumenettelyiden etuna on lisäksi niiden yksinkertaisuus ja menettelyn nopeus. Osapuolten ei tarvitse odottaa asiansa käsittelyä yhtä pitkään kuin yleisessä tuomioistuimessa. Sovittelu tulee usein halvemmaksi kuin asian käsittely tuomioistuimessa. Tästä johtuen myös prosessikynnys alenee, sillä osapuolet eivät ota yhtä suurta taloudellista riskiä ryhtyessään sovitteluun.

Tuomioistuinsovittelussa osapuolet voivat pyytää sovintosopimuksen vahvistamista, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu ja sopimukseen perustuvaa suoritusta voidaan periä tarvittaessa ulosotossa. Sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi myös silloin, kun osapuolet ovat tehneet sopimuksen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, kuten esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä.

Sovittelumenettelyssä osapuolten yksilölliset intressit ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon kuin oikeudenkäynnissä. Käsittely on pääosin tulevaisuussuuntautunutta ja näin ollen käsittelyssä pyritään löytämään osapuolille ratkaisuja, joissa huomioidaan myös riidan jälkeinen tila. Sovittelumenettelyssä siis pyritään ratkaisuun, jossa kaikki osapuolet voittavat. Sovittelussa osapuolten keskinäiset suhteet jäävät usein paremmaksi, millä on osapuolille esimerkiksi liikesuhteiden kannalta merkitystä. Koska osapuolet voivat itse vaikuttaa sovittelun lopputulokseen, he saattavat kokea sovittelun oikeudenmukaisemmaksi kuin tiukasti lakiin sidotun oikeudenkäynnin. Oikeudenmukaisuuden kokemus puolestaan saa noudattamaan sovintosopimusta paremmin.

Sovintomenettelyillä on myös haittapuolensa. Näitä ovat esimerkiksi oikeudenmenetyksen vaara, sillä ratkaisun ei tarvitse olla aineellisesti oikea. Koska sovittelua ja sen lopputulosta ei ole sidottu lakiin, voi sovintosopimus olla päinvastainen kuin tuomioistuimen ratkaisu olisi ollut. Lisäksi tiedoiltaan tai varallisuudeltaan heikompi osapuoli voi joutua sovittelun aikana huonompaan asemaan ja tyytyä epäedulliseen sopimukseen. Sovintomenettelyn onnistuminen vaatii siten osapuolilta melko tasavertaisia lähtökohtia ja tietoisuutta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, mitä oman avustajan käyttäminen sovittelussa edesauttaa.

Välimiesmenettely riidanratkaisun vaihtoehtona

Välimiesmenettelyn käyttäminen pohjautuu sopimusvapauteen. Yksityisoikeudelliset riidat, joissa sovinto on sallittu, voidaan jättää tuomioistuinmenettelyn sijasta välimiesten ratkaistaviksi. Kun osapuolet ovat sopineet sopimussuhteen erimielisyyksien ratkaisemisesta välimiesmenettelystä, ei siitä kuitenkaan voi perääntyä ilman seuraamuksia vastaavalla tavoin kuin sovittelusta, vaan toisen osapuolen niin vaatiessa välimiesmenettely on pakollinen. Välimiesmenettely on silti monelta osin joustava menettely kuin sovittelukin. Lähtökohtaisesti välitystuomion on perustuttava lakiin, mutta osapuolet voivat sopia myös toisin. Jos osapuolet ovat asiasta yksimielisiä, voivat he esimerkiksi hoitaa todistajien pääkuulustelun kirjallisesti ja vastakuulustelun suullisesti. Mahdollisuus räätälöidä menettelytavat osapuolten riitaan sopivaksi johtaa tarkoituksenmukaisempaan ja tehokkaampaan ratkaisuun.

Välimiesmenettely merkittävänä etuna tuomioistuimessa käytävään oikeudenkäyntiin verrattuna on nopeus. Välimiesmenettelyn ratkaisu on lopullinen, eli siitä ei voi enää valittaa.  Sen johdosta osapuolet eivät ajaudu pitkään valituskierteeseen. Lopullisen ratkaisun saaminen kestää käytännössä noin kuudesta kymmeneen kuukautta. Lainvoimaisen tuomion saaminen yleisissä tuomioistuimissa kaikkine valitusasteineen taas voi kestää useita vuosia.

Välimiesmenettelylle ominaista on menettelyn luottamuksellisuus, mikä on useimmiten edunmukaista etenkin liike-elämän osapuolille. Oikeudenkäynti yleisessä tuomioistuimessa on pääsääntöisesti julkista. Vaikka tästä voidaankin tietyissä tapauksissa poiketa, voi yksistään tieto siitä, että osapuolilla on vireillä riita-asia, olla osapuolille epäedullinen. Välimiesmenettelyn avulla yritykset voivat pitää vireillä olevan riita-asian salassa. Välimiesmenettelyn etuna on lisäksi välimiesten asiantuntemus. Välimiehet nimetään usein sen mukaan, mihin riita-asiaan he ovat erikoistuneet ja näin ollen heillä on ainutlaatuinen asiantuntemus käsiteltävästä aiheesta. Osapuolet voivat lisäksi itse vaikuttaa asiaansa käsittelevien välimiesten valintaan.

Välimiesmenettelyssä kulut ovat paremmin ennakoitavissa kuin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä oikeudenkäynnissä. Vaikka välimiesten palkkiot kasvattavat välimiesmenettelyn kuluja oikeudenkäyntiin verrattuna, eivät asiamiesten kustannukset nouse yhtä korkeiksi kuin oikeudenkäynnissä kaikkine valitusasteineen.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad