Oikeudenkäynti

Riita-asian oikeudenkäynnissä on kyse yksityisten ihmisten tai yritysten välisten erimielisyyksien ratkaisemisesta. Jos osapuolella mielestään on lakiin perustuva oikeus vaatia toiselta jotain suoritusta, johon tämä ei suostu vapaaehtoisesti, voi hän viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vaatimus voi liittyä esimerkiksi velan maksuun, sopimusrikkomukseen, vahingonkorvaukseen tai perusteettomasti saadun edun palauttamiseen.

Riita-asian oikeudenkäynti

Riita-asia laitetaan vireille toimittamalla käräjäoikeuden kansliaan kirjallinen haastehakemus, jossa on selvitettävä, mitä vaaditaan ja keneltä sekä perusteltava nämä vaatimukset. Asian vireille laittajaa kutsutaan kantajaksi. Käräjäoikeus toimittaa haasteen vaatimusten kohteena olevalle henkilölle eli vastaajalle postitse tai haastemiehen välityksellä.

Vastaajaa pyydetään vastaamaan haasteeseen kirjallisesti määräajan kuluessa. Vastauksessaan hänen on ilmoitettava, myöntääkö vai kiistääkö hän haasteessa esitetyt vaatimukset. Mikäli hän kiistää vaatimukset kokonaan tai osittain, hänen on esitettävä sille perusteet ja ilmoitettava todisteet, joilla hän aikoo näyttää asian toteen.

Jos vastaaja ei vastaa haasteeseen, asia ratkaistaan yleensä kantajan vaatimusten mukaisesti yksipuolisella tuomiolla ja asian käsittely päättyy tähän. Näin tapahtuu useimpien riita-asioiden kohdalla.

Jos taas vastaaja kiistää vaatimukset, asia muuttuu riitaiseksi ja sen käsittelyä oikeudessa jatketaan. Tuomarin tehtäviin kuuluu myös sovinnon mahdollisuuden selvittäminen. Jos sovintoon osapuolten välillä päästään käräjäoikeus vahvistaa sen. Jos sovintoon ei päästä, käräjäoikeus ratkaisee asian osapuolten esittämien todisteiden perusteella. Riita-asian ratkaisussa ei ole kyse rangaistuksesta, vaan lain mukaisesta lopputuloksesta.

Tuomioistuinmenettelyn hyöty- ja haittapuolet

Yleisessä tuomioistuinjärjestelmässä osapuolet voivat saattaa vastapuolen kannasta riippumatta riita-asiansa tuomioistuimen ratkaistaviksi. Tuomioistuinmenettelyssä riita-asiat ratkaistaan lainsäädännön mukaisesti ja näin ollen kaikkia osapuolia kohdellaan samalla tavalla riippumatta heidän varallisuudestaan tai asemastaan. Tuomioistuinmenettelyn hyötynä on pidetty myös sitä, että käsittely on pääasiassa julkista ja tuomarit ovat päteviä ratkaisemaan osapuolten riita-asioita.

Tästä huolimatta tuomioistuinmenettelyn toimivuutta riita-asioiden ratkaisumenettelynä on arvosteltu jo pitkään. Kritiikkiä yleinen tuomioistuinjärjestelmä on saanut esimerkiksi prosessien kestosta ja kustannuksista. Osapuolet eivät välttämättä pääse käsittelemään asiaansa niin nopeasti kuin olisi tarvetta. Tuomioistuinmenettelyn hitaus muodostuu ongelmaksi etenkin liike-elämän riidoissa, sillä lopullisen ratkaisun saaminen voi kestää useita vuosia ja esimerkiksi yrityskauppaan liittyvän erimielisyyden osalta se on kestämätöntä. Tuomioistuinmenettely tulee kalliiksi erityisesti häviävälle osapuolelle ja riski häviämisestä saattaa vaikuttaa osapuolten haluun tuoda asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tuomioistuinmenettelyssä ei ole mahdollista ottaa kaikkia osapuolten intressejä sekä tarpeita huomioon ja näin ollen on mahdollista, että kaikki osapuolet joutuvat pettymään tuomioistuimen tekemään ratkaisuun. Vaikka tuomareiden ammattitaito on hyvä, ei asiantuntemus välttämättä ulotu juuri kyseisten osapuolten toimialaan. Menettely on lisäksi melko monimutkaista ja voi vaikuttaa osapuolista vaikeaselkoiselta, jolloin kokemus käsittelyn oikeudenmukaisuudesta saattaa heikentyä.