Sovittelu on tuomioistuinmenettelylle vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen etuja ovat muun muassa joustavuus, nopeus ja osapuolten vaikutusmahdollisuudet lopputulokseen.

Sovintomenettely on kasvattanut suosiotaan

Tuomioistuinmenettelyn rinnalla jalansijaa ovat saaneet vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt, joita on mahdollista käyttää joko tuomioistuimessa tuomioistuinsovitteluna tai tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä, esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovittelumenettelyssä tai Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen mukaisessa sovittelussa.

Suomen Asianajajaliiton sovittelumenettelyssä voidaan käsitellä riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Riidan osapuolet valitsevat yhdessä tai pyytävät Suomen Asianajajaliittoa ehdottamaan sovitteluun erikoistuneen asianajajan, joka toimii sovittelijana heidän välillään.

Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen mukaista sovittelua hallinnoi välimieslautakunta, joka avustaa osapuolia sovittelun käynnistämisessä, ehdottaa tarpeen tullen asianosaisille sovittelijoita ja nimeää sovittelijan, mikäli asianosaiset eivät pääse yksimielisyyteen henkilöstä. Näin osapuolilla on mahdollisuus saada riidan sovittelijaksi henkilö, jolla on nimenomaan heidän riidassaan tarvittavaa asiantuntemusta ja osaamista.

Tuomioistuinsovittelussa voidaan käsitellä riita- ja hakemusasioita ja sovittelijana toimii tuomari. Tuomioistuinsovittelu voidaan käydä riidan vireillä ollessa, jolloin oikeudenkäynti jää odottamaan sovittelun valmistumista ja sovittelua hoitaa eri tuomari kuin riita-asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevä tuomari. Tuomioistuimessa voidaan myös osana oikeudenkäyntiä pyrkiä sovintoon, mitä ei kuitenkaan katsota varsinaiseksi sovitteluksi. Sovittelu voidaan aloittaa hakemuksesta. Edellytyksenä tuomioistuinsovittelun aloittamiselle on kaikkien osapuolien suostumus.

Erityisenä sovittelun muotona on sovittelutoimistossa tehtävä sovittelu, joka perustuu lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Sovittelu voidaan aloittaa, jos vähintään toinen osapuoli on luonnollinen henkilö ja riita on vähäinen. Sovittelutoimisto arvioi, sopiiko riita sovitteluun tässä menettelyssä. Menettely soveltuu erityistapauksissa lähinnä yrityksen ja kuluttajan välisiin riitoihin.

Tavoitteena osapuolten itse muotoilema ratkaisu

Sovittelumenettelyille yhteistä on menettelyn joustavuus. Sovittelun tavoitteena on osapuolten itse muotoilema ratkaisu, jonka ei tarvitse olla aineellisesti oikea. Ratkaisun ei näin ollen tarvitse olla lainsäädännön mukainen. Menettely on vapaamuotoista ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. 

Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovintomenettelysääntöjä, mutta menettelyn kulkua ei ole yksityiskohtaisesti määritelty. Osapuolten tulee itse pyrkiä ratkaisemaan asiansa sovittelumenettelyssä ja sovittelijan tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu. Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisessa sovittelussa sovittelija ja asianosaiset voivat sopia laajalti sovitteluprosessista ja siihen liittyvistä menettelytavoista kunkin yksittäistapauksen tarpeiden mukaan.

Tuomioistuinsovittelu on lähtökohtaisesti julkista, mutta osapuolet voivat pyytää sovittelun toimittamista ilman ulkopuolisten läsnäoloa. Keskuskauppakamarin ja Asianajajaliiton sovittelu on puolestaan aina luottamuksellista.

Sovittelumenettelyiden etuna on lisäksi niiden yksinkertaisuus ja menettelyn nopeus. Osapuolten ei tarvitse odottaa asiansa käsittelyä yhtä pitkään kuin yleisessä tuomioistuimessa. Sovittelu tulee usein halvemmaksi kuin asian käsittely tuomioistuimessa. Tästä johtuen myös prosessikynnys alenee, sillä osapuolet eivät ota yhtä suurta taloudellista riskiä ryhtyessään sovitteluun.

Tuomioistuinsovittelussa osapuolet voivat pyytää sovintosopimuksen vahvistamista, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu ja sopimukseen perustuvaa suoritusta voidaan periä tarvittaessa ulosotossa. Huomattavaa on, että poikkeuksena tuomiosta sovittelussa aikaansaatu sovinto voi koskea muutakin kuin osapuolten alkuperäisiä vaatimuksia. Sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi myös silloin, kun osapuolet ovat tehneet sopimuksen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa.

Sovittelun hyöty- ja haittapuolet

Sovittelumenettelyssä osapuolten yksilölliset intressit ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon kuin oikeudenkäynnissä. Käsittely on pääosin tulevaisuussuuntautunutta ja näin ollen käsittelyssä pyritään löytämään osapuolille ratkaisuja, joissa huomioidaan myös riidan jälkeinen tila. Sovittelumenettelyssä siis pyritään ratkaisuun, jossa kaikki osapuolet voittavat.

Sovittelussa osapuolten keskinäiset suhteet jäävät usein paremmaksi kuin tuomioistuimen oikeudenkäynnissä, millä on osapuolille esimerkiksi liikesuhteiden kannalta merkitystä. Koska osapuolet voivat itse vaikuttaa sovittelun lopputulokseen, he saattavat kokea sovittelun oikeudenmukaisemmaksi kuin tiukasti lakiin sidotun oikeudenkäynnin. Oikeudenmukaisuuden kokemus puolestaan saa noudattamaan sovintosopimusta paremmin.

Sovintomenettelyillä on myös haittapuolensa. Näitä ovat esimerkiksi oikeudenmenetyksen vaara, sillä ratkaisun ei tarvitse olla aineellisesti oikea. Koska sovittelua ja sen lopputulosta ei ole sidottu lakiin, voi sovintosopimus olla päinvastainen kuin tuomioistuimen ratkaisu olisi ollut.

Lisäksi tiedoiltaan tai varallisuudeltaan heikompi osapuoli voi joutua sovittelun aikana huonompaan asemaan ja tyytyä epäedulliseen sopimukseen. Sovintomenettelyn onnistuminen vaatii siten osapuolilta melko tasavertaisia lähtökohtia ja tietoisuutta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, mitä oman avustajan käyttäminen sovittelussa edesauttaa.

Opas: Näin teet hyvän sopimuksen

Laadimme avuksesi oppaan, johon kokosimme keskeisimmät onnistuneeseen sopimuksentekoon liittyvät asiat.

Ota yhteyttä

Täytä oheinen yhteydenottolomake ja palaamme asiaasi pian! Voit myös tutustua sivustomme monipuolisiin materiaaleihin, kuten artikkeleihin ja oppaisiin.

  • Hidden
  • Hidden
  • Hidden
  • Hidden
  • Hidden
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
© 2022 Asianajotoimisto Lindblad