12.4.2022

Miten osakeyhtiö perustetaan?

Lue artikkelimme osakeyhtiön perustamiseen liittyvästä lainsäädännöstä.

Osakeyhtiö on yleisin suomalaisista yritysmuodoista. Sen ominaispiirre on, että kaikki sen omistajat lähtökohtaisesti vastaavat yhtiön veloista ainoastaan yhtiöön sijoittamallaan varallisuudella. Osakeyhtiöitä on sekä yksityisiä (Oy) että julkisia (Oyj). Tässä käsitellään ainoastaan yksityistä osakeyhtiötä.

Lue artikkelimme kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön perustamisesta ›

Hallitus ja nimenkirjoitusoikeus osakeyhtiössä

Toisin kuin henkilöyhtiöillä osakeyhtiöllä on aina oltava hallitus, eivätkä osakkeenomistajat automaattisesti saa edustaa yhtiötä, ellei heille ole erikseen oikeutta annettu. Yhtiöjärjestyksellä määrätään usein, miten yhtiön nimenkirjoitusoikeutta käytetään. Voidaan määrätä toimitusjohtajan sekä hallituksen puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten edustamisoikeudesta ja asettaa ehdoksi edustamisoikeudelle vaikkapa kahdelle tietyn ryhmän jäsenen toimiminen yhdessä. Nimenkirjoitusoikeus voidaan antaa myös prokuristille. Jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä, edustamisoikeus on hallituksella kokonaisuutena sekä toimitusjohtajalla, mikäli yhtiöllä tällainen on, tehtäviinsä kuuluvissa asioissa.

Osakeyhtiön rekisteröinti

Kuten henkilöyhtiöt, osakeyhtiöt rekisteröidään aina kaupparekisteriin. Perustamisen voi tehdä sähköisesti tai paperilomakkeella PRH:ssa.

Osakeyhtiön perustamissopimus

Osakeyhtiö perustetaan kirjallisella perustamissopimuksella, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Merkintää ei voida peruuttaa sen jälkeen, kun kaikki osakkeet on merkitty, jollei toisin sovita. Johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta.

Perustamissopimuksessa on aina mainittava:

1. sopimuksen päivämäärä;
2. kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet;
3. osakkeesta yhtiölle maksettava määrä (merkintähinta);
4. osakkeen maksuaika; sekä
5. yhtiön hallituksen jäsenet.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestys

Sopimukseen on otettava tai sen liitteeksi liitettävä yhtiöjärjestys. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä.

Yhtiön yhtiöjärjestys on lain määräämänä hyvin suppea ja sen täytyy sisältää ainoastaan seuraavat tiedot:

Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön:

• toiminimi;
• kotipaikkana oleva Suomen kunta
• toimiala

Näiden lisäksi yhtiöjärjestyksessä kuitenkin tavallisesti määrätään esimerkiksi edustamisesta, osakkeiden lunastuksesta ja muista asioista. Huomattavaa on, että koska yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, siihen sisällytetyt määräykset ovat olettavasti muidenkin tiedossa. Tällöin esimerkiksi yhtiön sopimuskumppanit eivät saa vilpittömän mielen suojaa eli heidän olisi pitänyt tietää, jos esimerkiksi joku on tehnyt yhtiön nimissä sopimuksen vastoin yhtiöjärjestyksen edustamista koskevaa määräystä.

Yhtiöjärjestyksessä on tärkeää sopia lunastuslausekkeesta, missä määritellään ne edellytykset, joilla yhtiö tai sen osakkaat voivat puuttua osakkeiden siirtymiseen toiselle taholle. Selkeintä lunastushinnan osalta on se, että lausekkeessa on määritelty esimerkiksi tilinpäätökseen pohjautuen, miten lunastushinta lasketaan. yhtiöjärjestyksessä olisi hyvä olla myös suostumuslauseke, jolla velvoitetaan hankkimaan osakkeen siirrolle yhtiön hallituksen suostumus.

Välimieslauseke on olennainen osa kokonaisuutta. Sillä varmistetaan esimerkiksi lunastusriidan nopea käsittely. Hyvä on sopia myös sähköisistä menettelyistä eri tilanteessa. Toimialan osalta on tärkeä muotoilla toimiala erityisesti erikoistilanteissa oikein. Tällaisia ovat mm. in-house yhtiöt, jotka eivät toimi markkinoilla vaan palvelevat esimerkiksi kunnan tiettyä toimintoa. Vastaavasti ns. Mankala yhtiöissä tavoitteena on se, että voitto ei kerry yhtiöön vaan yhtiön osakkaat saavat yhtiön kautta tietyn palvelun, esimerkiksi omistusosuuttaan vastaavan osuuden yhtiön energiantuotannosta.

Merkintähinta osakeyhtiössä

Osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).

Osakkeen merkintähinta voi olla myös 0 euroa, sillä yksityisellä osakeyhtiöllä ei tarvitse olla lainkaan osakepääomaa. Merkintähinta voidaan maksaa rahana tai apporttiomaisuutena. Perustaminen ilman osakepääomaa nopeuttaa perustamista, koska ei tarvita tilin avaamista pankkiin eikä tilintarkastajan lausuntoa. Usein pääomittaminen hoidetaankin vasta perustamisen jälkeen.

Merkintä apporttiomaisuudella

Apporttimaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta. Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on määrättävä perustamissopimuksessa. Perustamissopimuksessa on lisäksi oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Jos tämän momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto (SVOP)

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto, johon osakepääomaa voi määrätä osittain maksettavan, on yhtiön kirjanpidossa tase-erä, joka kuuluu yhtiön omaan pääomaan ja jolla ei ole takaisinmaksuvelvollisuutta. SVOP eroaa vieraasta pääomasta ja toisaalta sidotusta pääomasta, kuten osakepääomasta, josta ei voi jakaa varoja osakkaille ja jonka tarkoitus on suojata yhtiön velkojia.

SVOP sisältää yhtiöön tehtyjä sijoituksia sekä tilikauden voittoja. Rahastosta voidaan maksaa osinkoa osakkeenomistajille ja sitä voidaan palauttaa osakkaille tietyin edellytyksin verovapaasti. Jos yhtiön osakepääoma on 0 euroa, merkitään yhtiöön tehdyt sijoitukset ainoastaan SVOP:iin, eikä yhtiöön sen perustamisvaiheessa tarvitse sijoittaa ollenkaan rahaa. Jos taas yhtiöllä on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakepääoma, on merkintähinta maksettava osakepääomaan osakepääoman määrään saakka.

Osakassopimus osakeyhtiössä

Osakassopimuksella sovitaan usein osakkaiden velvollisuuksista sekä oikeuksista toisiinsa nähden. Yhtiö voi olla myös sopimuksen osapuolena. Tavanomaisia asioita, joista osakassopimuksessa sovitaan ovat mm. yhtiön hallintoon, kuten hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan valintaan sekä päätöksentekoon yhtiössä liittyvistä asioista. Keskeistä on sopia osakkeiden määrän muuttumiseen sekä luovutuksiin liittyvistä asioista. Tärkeää on sopia esimerkiksi siitä, kuinka osakkeiden lunastukset riitatilanteissa ja muissa luopumistilanteissa hoidetaan sekä kuinka osakkeet hinnoitellaan. Usein on tarpeellista sopia osakkaiden työskentelystä yhtiössä sekä työskentelyn päättymisen vaikutuksesta omistukseen. Usein sopimukseen liitetään määräyksiä kilpailu- ja rekrytointi sekä houkuttelukielloista.

Osakassopimus on tyypillisesti salassa pidettävä. Sen tehosteena ovat useimmiten sopimussakkolausekkeet. Pääsääntöisesti riidanratkaisulausekkeena on välityslauseke.

Yhtiöjärjestys ja osakassopimus osakeyhtiössä

Yhtiöjärjestys ja osakassopimus on hyvä laatia siten, että ne toimivat yhdessä. Niitä laatimaan ja kokonaisuuden rakentamisessa avustamaan on tärkeää ottaa yhtiöoikeutta osaava asianajaja.