11.10.2016
Mitä kilpailukielto on ja miksi sitä käytetään?
Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetään kilpailevan toiminnan kiellosta. Sen mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Työsopimuksen solmiminen kilpailijan kanssa ja oman kilpailevan yrityksen perustaminen ja omistaminen on kiellettyä. Työntekijä ei saa siten myöskään ryhtyä valmistelemaan kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Se, mikä on hyvän tavan vastaista, arvioidaan tapauskohtaisesti ja riippuu tietysti kilpailukieltolausekkeen sisällöstä.
Toiminnan tulee ilmeisellä tavalla vahingoittaa työnantajaa. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus vahingon aiheutumiseen ei riitä. Tulee kuitenkin huomata se, että velvollisuus välttää kilpailevaa toimintaa ei kuitenkaan estä työntekijää tekemään oman ammattinsa mukaista työtä vapaa-aikanaan, mikäli se ei ilmeisesti vahingoita hänen työnantajaansa. Kilpailukieltosopimus tehdään lähtökohtaisesti suojaamaan työnantajaa.
Mihin kilpailukiellon rikkominen voi johtaa?
Työnantajalla on oikeus saada korvausta työntekijältä kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Oikeus perustuu työsopimuslain 12 luvun 1 §:ään, jonka mukaan
”työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan”.
Korvauksesta vastaa kuitenkin työnantaja silloin, kun hän ottaa työhön henkilön, jonka hän tietää olevan työsopimuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön. On siis mahdollista, että kilpailevasta toiminnasta tietoinen myöhäisempi työnantaja joutuu vahingonkorvausvastuuseen aikaisempaan työnantajaan nähden. Viime kädessä kilpailukiellon rikkominen voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.
Työntekijän suoja
Kilpailevaa toimintaa koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta, niistä ei voida sopia toisin työntekijän vahingoksi.
Työsopimuksessa ei voi rajoittaa työntekijän mahdollisuutta tehdä töitä vapaa-aikanaan enempää kuin mitä laissa on säädetty.
On kuitenkin yleensä mahdollista sisällyttää sopimukseen tiettyjä esimerkiksi hyvää tapaa täsmentäviä sopimusehtoja.
Kilpailukielto voi jatkua työsuhteen päätymisen jälkeenkin
Työnantaja ja työntekijä voivat solmia sopimuksen, jossa työsuhteen päättymisen jälkeen rajoitetaan työntekijän oikeutta,
- solmia työsopimus kilpailijan kanssa tai
- harjoittaa itse esimerkiksi oman yrityksen kautta tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan työsopimuslain mukaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajaksi.
Rajoitusaika voi kuitenkin olla enintään vuoden pituinen, jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen hänelle aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopimus voidaan solmia vain ”erityisen painavasta syystä” eikä se sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mikäli kilpailukieltosopimus on tehty vastoin työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä säädettyä, se on pätemätön.
Liikesalaisuuksien salassapito ja kilpailukielto työsuhteessa
Lataa maksuton opas ja lue mitä jokaisen työnantajan tule tietää salassapito- ja kilpailukieltosopimuksesta.
Kilpailukiellon tavallisimmat syyt
Syynä kilpailukieltosopimuksen solmimiselle voi olla esimerkiksi se, että työnantaja haluaa saada suojaa sen varalta, että työntekijä saattaisi käyttää työssään saamaansa tietoa uudessa työpaikassa tai omassa yrityksessä tavalla, joka aiheuttaisi haittaa työnantajalle. Työnantaja haluaa usein myös varmistaa, ettei työntekijä vie työnantajan asiakkaita ja siten osaa liiketoiminnasta mukanaan.
Työnantaja voi haluta esimerkiksi suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan, mutta silloin lisätään usein erillinen salassapitolauseke sopimukseen. Syynä voi olla myös työnantajan koulutusinvestointien turvaaminen.
Kilpailukieltosopimus on varsinkin johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla tärkeä, sillä heillä on yleensä hallussaan paljon merkittävää tietoa yrityksestä ja he ovat yleensä myös vastuussa asiakkuussuhteista ja liiketoiminnasta yleisellä tasolla.
