20.11.2013

Alihankintasopimus

Usein suuriin hankkeisiin liittyy monia vaiheita, joissa tarvitaan monenlaista osaamista, laitteistoa ja tarpeistoa. Hankkeen suorittajalla itsellään ei välttämättä ole resursseja tai halua kaikkien näiden hoitamiseen itsenäisesti. Tällöin hankkeen toteuttamiseen sitoutunut osapuoli voi hankkia osan työn suorituksesta tai tarpeistosta muulta taholta alihankintana.

Alihankintasopimus voi olla esimerkiksi valmistusalihankintasopimus tai työalihankintasopimus.

Loppuasiakas voi puuttua alihankintaan vain sopimuksen nojalla

Alihankinnassa on kyse sopimusketjusta: ensin on tehty pääsopimus jonkin hankkeen toteuttamisesta. Toinen sopimus eli alihankintasopimus syntyy, kun päähankkeen toteuttamisesta vastaava taho tilaa osasuorituksen kolmannelta.

Kyse on kahdesta itsenäisestä sopimuksesta. Päähankkeen tilaaja ja alihankkija eivät siten ole keskenään lähtökohtaisesti missään sopimussuhteessa, eikä heillä ole toisiinsa nähden oikeuksia ja velvollisuuksia.

Tilaaja voi myös kieltää alihankkijoiden käytön tai edellyttää, että käytettävät alihankkijat tulee hyväksyttää ensin tilaajalla. Tällaiset ehdot on kuitenkin otettava nimenomaisesti osaksi sopimusta.

Alihankintasopimus koskee tuloksia – ei työpanosta

Olennaista alihankinnassa on, että alihankintaopimus tehdään työn lopputuloksesta, eikä työtä suorittavien henkilöiden työpanoksesta. Mikäli tarkoituksena on siirtää työntekijöiden työpanos, on kyse vuokratyöstä.

Vaikka alihankinta ja vuokratyö ovat käsitteinä melko lähellä toisiaan, eikä rajanveto ole käytännössäkään aina yksinkertainen, on kyse kuitenkin kahdesta eri järjestelystä, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa vastuukysymysten osalta. Alihankinnassa, toisin kuin vuokratyössä, ei siirretä työnantajavelvollisuuksia ja -oikeuksia.

Sisältö jatkuu opasnoston jälkeen.

Kirjallisen dokumentaation merkitys

Alihankinnassa kokonaishanke muodostuu osasuoritusten kokonaisuudesta. Yhden osasuorituksen etenemisellä on usein suuri merkitys kokonaishankkeen onnistumiselle ja aikataulussa pysymiselle. Viivästykset ja virheellisyydet jossain sopimusketjun osassa johtavat usein siihen, että koko hankkeen toteutumiseen tulee muutoksia.

Kirjallisen alihankintasopimuksen merkitys korostuukin alihankintatilanteissa. Mitä paremmin sopimuspuolten velvoitteet ja vastuiden laajuus on alihankintasopimuksessa eritelty, sitä helpommin ristiriidat ovat ongelmatilanteissa ratkaistavissa. Usein osapuolet saattavat neuvotteluissa sopia suullisesti sopimuksen tarkasta sisällöstä, mutta suullisesti sovitut asiat on kuitenkin vaikea näyttää myöhemmin toteen. Ohjenuorana olisikin hyvä pitää, että kaikki sovitut asiat ovat nähtävissä myös kirjallisessa sopimuksessa.

Dokumentaatio on tärkeää koko hankkeen ajan. Esimerkiksi rakennushankkeissa kaikki tehdyt työt tulisi merkitä mahdollisimman totuudenmukaisesti työmaapäiväkirjaan ja työmaakokouspöytäkirjat tulisi tehdä mahdollisimman tarkoiksi.

Alihankintasopimuksen sisältö

Hyvässä alihankintasopimuksessa on selkeästi yksilöity tilattavan suorituksen sisältö. Sopimuksen olisi hyvä sisältää kuvaus siitä, mihin tarkoitukseen tilattu suoritus on tarkoitettu. Määrä, laatu ja muut suoritukselta edellytetyt vaatimukset tulisi kuvata sopimukseen mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Lisäksi sopimuksesta tulisi käydä ilmi myös se, onko kyse kertaluontoisesta vai kestosopimuksesta. Keskeistä on niin ikään sopia suorituksen tarkasta aikataulusta.

Suorituksen hinta on yksi keskeisimpiä ehtoja molempien osapuolten kannalta. Hinta voidaan sopia kiinteäksi tai se voi perustua esimerkiksi käytettyyn aikaan. Kulujen korvaamisesta on syytä sopia selkeästi. Niin ikään tärkeää on sopia maksujen aikataulusta ja mahdollisten maksuviivästysten seurauksista.

Kirjalliseen sopimukseen on syytä kirjata, mikä on alihankkijan vastuu suorituksen viivästymisen tai suorituksessa olevan virheen vuoksi. Kun alihankintana tilatussa suorituksessa ilmenee virhe tai viivästys, se heijastuu useimmiten virheenä tai viivästyksenä myös varsinaiseen pääsopimukseen, mistä alihankintasuorituksen tilaajalle voi syntyä huomattaviakin korvausvastuita. Tästä sopimusrikkeestä alihankkija ei sopimusoikeudellisista perusrakenteista johtuen ole vastuussa. Alihankintasopimusta laadittaessa olisikin tärkeä miettiä, otetaanko sopimukseen ehto lisäksi sopimussakosta.

Muita asioita, joita alihankintasopimusta laadittaessa olisi hyvä pohtia, ottaako sopimukseen ehtoja liittyen esimerkiksi salassapitoon tai riidanratkaisuun. Myös yleisten sopimusehtojen soveltamisen mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon. Etenkin rakennusalalla käytetään usein yleisiä sopimusehtoja.

Tilaajavastuusta

Mikäli tilaaja käyttää alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa ja suorituksen arvonlisäveroton hinta ylittää 7.500 euroa, tulee tilaajan huolehtia tilaajavastuulain säännösten noudattamisesta. Tilaajavastuulaki edellyttää, että tilaaja selvittää tietyt asiat sopimuskumppanistaan ennen sopimuksen tekemistä.

Tilaajan tulee

• selvittää, onko sopimuskumppani merkitty ennakkoperintä-, työnantaja-, ja arvonlisäverorekistereihin
• hankkia todistukset verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai muu selvitys verojen maksamisesta sekä todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta
• hankkia sopimuskumppanin kaupparekisteriote ja selvitys työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta tai muista keskeisistä työehdoista.

Rakennusalalla tulee myös hankkia selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen järjestämisestä. Tiedot ja selvitykset saavat olla korkeintaan kolme kuukautta vanhat.

Tilaajavastuulain säännösten noudattamattomuudesta voi seurata tilaajalle laiminlyöntimaksu, joka on suuruudeltaan 1.600 – 16.000 euroa.

Tutustu yritysten välisiin sopimuksiin liittyviin lakimiespalveluihin tästä ›