24.5.2017

Erityisalojen hankintalaki pähkinänkuoressa

Erityisalojen hankintalakia sovelletaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien hankintayksiköiden hankintoihin. Lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti hankintayksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta.

Lain soveltamisalaan kuuluvia hankintayksikköjä ovat

  • viranomaisluonteiset hankintayksiköt, kuten valtion ja kuntien viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset ja valtion liikelaitokset
  • julkiset yritykset, joita ovat yksiköt, joihin viranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen johdosta
  • viranomaisen antaman erityis- tai yksinoikeuden nojalla toimivat yksiköt.

Jos yksikkö kuuluu johonkin laissa määriteltyyn ryhmään ja harjoittaa lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, on sen tähän toimintaan liittyvissä hankinnoissaan sovellettava erityisalojen hankintalain mukaisia menettelyjä.

Mihin lakia ei sovelleta

Erityisalojen hankintalakia ei sovelleta lainkaan EU-kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvot löytyvät lain 13 §:stä.

-> Kynnysarvot alittavien hankintojen osalta sovelletaan hankintayksiköiden omaa ohjeistusta.

Erityisalojen hankintasäännöksiä ei sovelleta jälleenmyyntiin tarkoitettujen tavaroiden ostoon, ellei myyntiin liity yksinoikeutta ja muut yksiköt voivat myydä tai vuokrata sen samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt. Muut kuin erityisalojen hankintalaissa erikseen mainitut toiminnot jäävät sääntelyn ulkopuolelle.

Lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee sidosyritykseltä tai jotka yhteisyritys tekee siihen kuuluvan hankintayksikön sidosyritykseltä.

-> Soveltaminen edellyttää, että vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeisen vuoden tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennusurakoiden keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu toimituksista hankintayksiköille tai muille yhteisöille, joihin sillä on sidossuhde.

Hankintamenettely

Erityisaloilla toimivat hankintayksiköt voivat vapaasti valita käyttävätkö ne hankinnassa avointa, rajoitettua vai neuvottelumenettelyä.

Toimittajarekisteri

Julkisten hankintojen tekemiseksi hankintayksiköllä voi olla toimittajarekisteri.

Toimittajarekisteri on hankintayksikön tai useamman hankintayksikön yhdessä perustama rekisteri tai luettelo etukäteen asetetut edellytykset täyttävistä toimittajista, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa tarjota tietyn tyyppisissä hankinnoissa.

Hankintayksikkö voi suoraan pyytää tarjouksia toimittajarekisterissä mukana olevilta tarjoajilta.

Puolueettomat ja selkeät hankintaperusteet

Tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankinta-asiakirjat on asetettava saataville siitä päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu.

-> Hankintayksikkö voi hankinnan kohteen kuvauksessa, tarjouspyynnössä esitettyjen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteissa tai sopimuksen toteuttamisen ehdoissa vaatia tiettyä merkkiä näytöksi siitä, että hankinnan kohde vastaa vaadittuja ympäristöominaisuuksia, sosiaalisia ominaisuuksia tai muita ominaisuuksia.

Hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja.

Valittu ratkaisu on perusteltava kirjallisesti

Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

-> Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Miten erityisalojen hankintalaki eroaa hankintalaista?

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta.

Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Julkisiin hankintoihin sovelletaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista.

Erityisalojen hankintalaki on joustavampi

Erityisalojen hankintalaki vastaa keskeisiltä osin hankintalain menettelysäännöksiä.

Erityisalojen hankintalaissa on kuitenkin hankintalakiin nähden joustavampia säädöksiä esimerkiksi puitejärjestelyjä sekä hankintamenettelyjä koskien.

Vapaus käyttää neuvottelumenettelyä

Erityisaloilla toimivat hankintayksiköt voivat vapaasti valita käyttävätkö ne hankinnassa avointa, rajoitettua vai neuvottelumenettelyä.

Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää myös ilman edeltävää avointa tai rajoitettua menettelyä, jos neuvottelumenettelyn käyttämisestä julkaistaan hankintailmoitus.

Neuvottelumenettelyn käytölle ei ole säädetty erityisiä edellytyksiä eikä sen käyttöä tarvitse erikseen perustella. Myös puitejärjestelyjen toteuttamisesta on hankintalakiin nähden joustavampia säännöksiä.

Korkeammat kynnysarvot

Toisin kuin hankintalaissa, erityisalojen hankintalaki ei sisällä erikseen kansallisiin hankintoihin sovellettavia säännöksiä tai kansallisia kynnysarvoja.

Kynnysarvolla on merkitystä kuinka laajalti hankinta ilmoitetaan ja lisäksi sillä on vaikutusta hankintailmoituksen sisältöön ja tiettyihin muotoseikkoihin. Hankintalain 25§ säätelee kansallisia kynnysarvoja ja vastaavasti lain 26§ säätelee EU-kynnysarvoja.

Erityisalojen hankintalaki tulee sovellettavaksi vain EU:n direktiiveihin perustuvat kynnysarvot ylittäviin erityisalojen hankintoihin. Kyseiset kynnysarvot ovat merkittävästi korkeammat kuin hankintalaissa.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad