4.1.2022

Henkilöyhtiön osakkaan kuolema ja liiketoiminnan jatkaminen

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen hautaustoimistojen liitto ry:n jäsenlehdessä.

Henkilöyhtiöitä ovat avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Ne eroavat osakeyhtiöistä siten, että joko kaikki tai vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omalla omaisuudellaan, eivät pelkästään yhtiöön sijoittamallaan omaisuudella. Henkilöyhtiöitä säädellään avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetussa laissa.

Jos henkilöyhtiön osakas kuolee, tulee hänen kuolinpesänsä hänen tilalleen yhtiömieheksi.

Yhtiön purkaminen yhtiömiehen kuollessa

Yhtiömiehen kuollessa on avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 5 luvun 1 §:n mukaan kaikilla yhtiömiehillä, mukaan lukien kuolinpesällä, oikeus vaatia yhtiötä purettavaksi, ellei sovita toiminnan jatkamisesta. On huomattava, että yhtiösopimuksessa on voitu sopia siitä, ettei tässä tilanteessa voida vaatia yhtiötä purettavaksi. Kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä ei tätä oikeutta kuitenkaan ole. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen kuoleman johdosta ei voida vaatia yhtiön purkamista, vaan muilla yhtiömiehillä on oikeus lunastaa hänen osuutensa. Laista poikkeavasti on kuitenkin mahdollista sopia yhtiösopimuksessa mm. yhtiömiehen kuoleman varalta. Yhtiösopimuksessa voidaan sopia siitä, miten yhtiö puretaan. Kun vaatimus yhtiön purkamisesta on tehty, yhtiö puretaan yhtiösopimuksen mukaisesti tai, jos purkamismenettelystä ei sovita yhtiösopimuksessa, siten kuin yhtiömiehet erikseen sopivat. On huomattava, että purkamista koskevan yhtiösopimusehdon rekisteröinti vaatii aina myös kuolinpesän suostumuksen, mikäli osakas on jo kuollut. Yhtiösopimusta laadittaessa on syytä käyttää apuna yhtiöoikeutta ymmärtävää lakimiestä, jotta myöhempiin yllättäviin tilainteisiin voidaan ainakin tyypillisimmissä tapauksissa varautua.

Yhtiö puretaan selvitystilan kautta. Lain 5 luvun 4 §:n mukaan, jos yhtiömiehen kuolinpesällä ei ole pesänselvittäjää, sen on nimettävä kuolinpesän osakas tai muu henkilö edustamaan sitä yhtiön selvityksessä. Jollei kuolinpesä pyynnöstä nimeä tällaista edustajaa, yhtiömies voi vaatia tuomioistuimelta uskotun miehen määräämistä edustamaan kuolinpesää yhtiössä. Kuolinpesän edustajalla on yhtiön selvityksessä sama kelpoisuus kuin yhtiömiehellä. Muulla kuolinpesän edustajalla kuin pesänselvittäjällä ei kuitenkaan ole oikeutta sopia yhtiön omaisuuden jakamisesta eikä kuolinpesälle annettavasta lunastuksesta.

Huomattavaa on, että yhtiö katsotaan purkautuneeksi, jos yhtiömiesten lukumäärä on alentunut yhteen eikä vuoden kuluessa ole noussut vähintään kahteen. Mikäli toimintaa halutaan jatkaa, on syytä ottaa toinen yhtiömies purkautumisen estämiseksi. Huomattavaa on, että mikäli on toimittu avoimena yhtiönä, mahdollista on se, että otetaan toiseksi yhtiömieheksi äänetön yhtiömies, jolloin yhtiömuoto muuttuu kommandiittiyhtiöksi. Mahdollista on myös yhtiön muuttaminen tuossa tilanteessa osakeyhtiöksi. Yhtiömuodon muutoksessa on syytä käyttää apuna yhtiöoikeutta ymmärtävää lakimiestä, jotta menettelyssä onnistutaan ja yllätyksistä esimerkiksi verotuksen suhteen vältytään.

Verotus osakkaan kuolemantapauksessa

Jos henkilöyhtiön yhtiöosuus luovutetaan, maksetaan siitä luovutusvoittoveroa. Tuloverolain 46 §:n 4 momentissa on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutusta koskeva erityissäännös. Sen mukaan yhtiöosuuden luovutuksesta saatua voittoa laskettaessa luovutusvoittoon lisätään yhtiömiehen yksityisotot siltä osin, kuin ne ovat ylittäneet hänen voitto-osuuksiensa ja yhtiöön tekemiensä sijoitusten yhteismäärän. Jakamattoman kuolinpesän luovuttaessa kuolleen yhtiömiehen yhtiöosuuden, vainajan ylisuurista yksityisotoista johtuvaa lisäystä ei tehdä kuolinhetken jälkeen tehdyissä luovutuksissa kuolinvuoden tai myöhempien vuosien luovutusvoittoon. Tätä on perusteltu oikeuskirjallisuudessa sillä, että perinnönjättäjä ja kuolinpesä ovat erillisiä verosubjekteja. Kuolinhetkellä verosubjekti vaihtuu ja omaisuuden omistusoikeus siirtyy. Kuolinpesän luovutusvoittoon lisätään kuitenkin kuolinpesän yhtiömiesaikanaan kasvattamat ylisuuret yksityisotot.

Toiminnan jatkaminen osakkaan kuoltua

Yhtiömiehet ja kuolinpesä voivat sopia, että toimintaa jatketaan, esimerkiksi siten, että joku kuolinpesän osakas haluaa tulla yhtiöön yhtiömieheksi ja saa osuuden perintönä. Toisaalta taas, jos yhtiössä on useampia yhtiömiehiä, on mahdollista sopia yhtiösopimuksessa esimerkiksi muiden yhtiömiesten oikeudesta lunastaa kuolleen yhtiömiehen osuus ja samalla kieltää purkamisen vaatiminen, jolloin kuolinpesä lakkaa olemasta yhtiömies. Tällaisessa tilanteessa kannattaa sopia, että kuolinpesällä on oikeus vaatia yhtiön purkamista, jos lunastusta ei tehdä. Myös lain 5 luvun 14 §:ssä on annettu lunastusoikeus, jolloin yhtiösopimus ei ole tältäkään osin välttämätön, mutta sopimuksessa voidaan sopia menettelystä lakia tarkemmin. Jos lunastusoikeutta käytetään, voidaan estää yhtiön purkautuminen. Huomattavaa on, että siinä tilanteessa, kun lunastusoikeus tulee yhtiömiehiä sitoviksi, lakkaa niiden yhtiömiesten asema yhtiömiehinä, joiden osuudet lunastetaan. He eivät tällöin voi esimerkiksi vaatia enää yhtiön purkamista tai osallistua muutenkaan päätöksentekoon.

Yhtiösopimuksen merkitys

Keskeisintä sujuvan liiketoiminnan jatkamisen kannalta on se, että yhtiösopimus on laadittu ajatuksella ja siinä on otettu huomioon eri tilanteita, jotta ei jouduta toimimaan ainoastaan lain varsin jäykillä menettelytavoilla, joka voi johtaa lopputulokseen, mikä ei tyydytä ketään.

Mikäli havaitsette tarpeita yhtiösopimuksen päivittämiselle, ottakaa yhteyttä, niin räätälöimme tarpeisiinne sopivan yhtiösopimuksen.