24.10.2016

Hyödyllisyysmalli eli ”pikkupatentti”

Hyödyllisyysmalli on patenttia nopeampi ja halvempi tapa hankkia yksinoikeus keksintöön.

Hyödyllisyysmalli on hyvä vaihtoehto sellaisille keksinnöille, joiden ero tunnettuihin ipr_ukko otsisratkaisuihin verrattuna on pieni ja patentin saaminen epävarmaa. Kilpailullisilta suojavaikutuksiltaan se on kuitenkin suoja-aikanaan patentin veroinen.

Hyödyllisyysmalli on yksinoikeus uuden tuotteen tai laitteen ammattimaiseen hyödyntämiseen.

Hyödyllisyysmallin saamisen kriteereitä

Hyödyllisyysmallia voi hakea keksintöön, joka on

  1. teollisesti käyttökelpoinen
  2. uusi ja
  3. eroaa selvästi aikaisemmin tunnetuiksi tulleista keksinnöistä.

Keksintö on uusi, jos se ei ole tullut tunnetuksi missään päin maailmaa ennen hakemuksen tekemistä ja jos se eroaa selvästi aikaisemmista keksinnöistä. Selvä ero tarkoittaa, ettei keksintö ole alan ammattimiehelle aikaisemmin tehtyjen keksintöjen ilmeinen sovellus.

Keksintö voi olla konkreettinen laite, tuote, kemiallisten aineiden seos, lääkeainekoostumus tms. Se ei voi olla pelkkä abstrakti idea jostain tarpeellisesta tuotteesta. Keksintö täytyy pystyä kuvaamaan hakemuksessa niin yksityiskohtaisesti ja antamaan sellainen toteutusesimerkki keksinnöstä, että alan ammattimies hakemuksen ohjeita noudattaen osaa valmistaa tuotteen. Suojattavan keksinnön on lisäksi oltava teollisesti käyttökelpoinen. Kyseeseen tulevat tuotteet ja laitteet, joilla ratkaistaan jokin teknisluonteinen ongelma.

Hyödyllisyysmallilla ei siis voi suojata menetelmäkeksintöjä, vaan kyseessä on oltava tuote tai laite. Hyödyllisyysmallilla ei myöskään voi suojata tuotteiden tai laitteiden uutta käyttötapaa.

Suojaustavan valintakriteereitä

Patentti suojaa kansainvälisesti

Jos tarkoitus on hankkia keksinnölle kansainvälistä suojaa, on parasta aloittaa patenttihakemuksella.

Toisin kuin hyödyllisyysmallin haussa, patenttihakemuksen kohteena olevan keksinnön uutuus tutkitaan ns. etuoikeusvuoden aikana ja patentoitavuudesta saa Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon. Lausunnon perusteella voi tehdä päätelmiä kannattaako suojaamistoimiin ryhtyä ulkomailla.

Hyödyllisyysmalli suojaa pienet keksinnöt nopeasti

Hyödyllisyysmallihakemuksen kohteena olevan keksinnön uutuus- ja keksinnöllisyystutkimuksen voi teettää Patentti- ja rekisterihallituksella erillistä maksua vastaan.

Hyödyllisyysmalli on käyttökelpoisin sellaisille keksinnöille, jotka eivät yllä patentoitavalta keksinnöltä vaadittavaan keksinnöllisyystasoon, mutta jotka eivät kuitenkaan ole itsestään selviä keskitason ammattimiehelle.

Samaan keksintöön on Suomessa mahdollista hakea ja saada sekä patentti että hyödyllisyysmalli. Hyödyllisyysmallia kannattaa hakea etenkin silloin, kun yksinoikeus on tarvetta saada nopeasti.

Mallioikeus suojaa muotoilun

Mallioikeus on hyvä suojavaihtoehto silloin, kun päätarkoituksena on tuotteen ulkomuodon suojaaminen. Suojan kohteena ei siinä tapauksessa ole tekninen ratkaisu, vaan tuotteen uusi muotoilu.

Uusi tuote saattaa olla sekä teknisesti että muotoilultaan uusi jolloin on mahdollista hakea sekä hyödyllisyysmallia tai patenttia että mallioikeussuojaa.

Tekijänoikeus suojaa ohjelmakoodia

Tekijänoikeus soveltuu harvemmin keksintöjen suojaksi. Poikkeuksia kuitenkin on. Keksintöön voi liittyä esimerkiksi tietokoneohjelma, jonka ohjelmakoodi on tekijänoikeudella suojattu.

Yrityssalaisuus kattaa muut suojaustarpeet

Keksintö voi myös olla sen kaltainen, että hyödyllisyysmallin tai patentin hakeminen ei tunnu oikealta ratkaisulta. Yritykset voivat tällaisissa tapauksissa tyytyä suojaamaan tuotekehityksen tuloksia pitämällä ne liikesalaisuutena.

Suojavaatimukset

Suojavaatimukset ovat hyödyllisyysmallihakemuksen tärkein osa. Niillä määritellään rekisteröinnin haltijan ammattimaisen käytön kielto-oikeuden rajat. Hyödyllisyysmalliselitystä ja kuvia käytetään ainoastaan apuna suojavaatimusten ymmärtämisessä ja tulkinnassa sekä suojavaatimusten laajuuden perusteiden arvioinnissa.

Hyödyllisyysmallihakemuksessa voi esittää useita suojavaatimuksia, jotka voivat kohdistua yhteen tai useampaan toisistaan riippuvaiseen keksintöön. Toisistaan riippuvaisten keksintöjen välillä oltava tekninen yhteys siten, että niille on yhteistä yksi tai useampi samanlainen tai vastaavanlainen tekninen erityispiirre. Teknisellä erityispiirteellä tarkoitetaan sellaista teknistä ominaisuutta, joka kussakin keksinnössä, keksintöä kokonaisuutena tarkasteltaessa, merkitsee muutosta tunnetun tekniikan tasoon verrattuna.

Suojavaatimusten tulee kohdistua tuotteeseen tai laitteeseen, koska hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada menetelmiin. Käyttö rinnastetaan menetelmiin, joten myöskään käyttöön ei voi saada hyödyllisyysmallioikeutta.

Keksinnön määrittely suojavaatimuksissa

Keksinnöt määritellään suojavaatimuksissa tavallisimmin ilmaisemalla ne rakenteelliset yksityiskohdat, jotka ovat välttämättömiä tavoitteena olevan vaikutuksen saavuttamiseksi.

Suojavaatimuksiksi ei hyväksytä

  • toivomusta keksinnön vaikutuksista
  • ilmoitusta tavoitteesta, johon pyritään, tai keksinnön käyttötarkoituksesta
  • luetteloa keksinnön eduista
  • viittausta kuviin.

Rekisteröinnin voimassaoloaika

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta hakemuksen tekemispäivästä, ellei rekisteröintiä sitä ennen mitätöidä.

Rekisteröinti voidaan uudistaa ensimmäisen neljän vuoden jälkeen toiseksi nelivuotiskaudeksi ja sen jälkeen vielä kahdeksi vuodeksi.

Rekisteröinti voi siis olla voimassa enintään kymmenen vuotta siitä kun hakemus on tehty rekisteriviranomaiselle.

 

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad