29.5.2017

Lunastusoikeus – yhtiöjärjestykseen vai osakassopimukseen?

Osakeyhtiölain 3 luvun 6 §:n mukaan yhtiön osakkeita voidaan luovuttaa rajoituksetta, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölain 3 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään tästä rajoittamisesta tarkemmin.

Osakeyhtiölain 2 luvun 3 §:n mukaan jokaisella yhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys, jossa on mainittava vähintään yrityksen toiminimi, kotipaikka ja toimiala.

Näiden lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrittää lunastusoikeus, jonka mukaan osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake. Yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeesta tarkemmin tästä.

Miksi lunastusoikeudesta kannattaa määrätä yhtiöjärjestyksessä?

Yhtiöjärjestyksessä määrättävän lunastusoikeuden etuna on se, että se tulee automaattisesti nykyisiä ja tulevia osakkeenomistajia sitovaksi. Yhtiöjärjestykseen otettava määräys ei saa olla osakeyhtiölain, muun pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastainen.

Yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen voidaan katsoa kasvattavan julkista luottamusta ja yhtiöjärjestys on varmasti yksi ensimmäisistä dokumenteista, mitä mahdolliset ostajat ja siten tulevat osakkaat yrityksestä selvittävät.

Tästä syystä osakkaiden on syytä miettiä mitä tarkkaan, mitä keskenään sopimistaan asioista he haluavat julkisesti nähtäväksi, sillä yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja.

Osakassopimuksen etu yhtiöjärjestykseen verrattuna

Lunastusoikeudesta sopimiseen yksityiskohtaisemmin ja keskinäisten oikeuksien varmistamiseen parempi instrumentti on osakassopimus, jolla osakkaat voivat sopia laajemmin esimerkiksi osakkeiden luovutusrajoituksista tai siitä, mitä yhtiön osakkeille tapahtuu osakkaan kuollessa.

Osakassopimuksen etuna yhtiöjärjestykseen nähden voidaan pitää sen sopimusluonteisuutta, johon pätee sopimusvapaus.

Yhtiöjärjestys on osakassopimusta jäykempi instrumentti, jonka muuttaminen vaatii määräenemmistön. Lisäksi yhtiöjärjestys on rekisteröitävä ja sen muutoksesta on aina ilmoitettava patentti- ja rekisterihallitukselle.

Osakassopimuksen muuttaminen on huomattavasti kevyempi tässä suhteessa. Toki pitää muistaa, että sekin edellyttää osakkaiden yksimielisyyttä.

Sisältö jatkuu opasnoston jälkeen.

Lunastushinnan määrittely

Lunastuslauseketta käytettäessä joko yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksesta, on siinä hyvä mainita osakkeen hinnan määräytymisestä.

Osakkeen lunastushinnaksi voidaan määrätä osakkeen nimellisarvo, yhtiön taseesta saatu arvo sellaisenaan tai lunastuslausekkeessa mainittavan laskukaavan mukaan määräytyvä hinta. On tavanomaista, että hinta kiinnitetään muutamaan lunastushetkeä edeltäneen tilikauden liiketuloksen keskiarvoon. Laskentakaavat voivat kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon.

Ei ole myöskään tavatonta, että käytetään eri laskentakaavoja eri tilanteisiin, mikäli osakassopimuksesta löytyy ns. Bad Leaver– ja Good Leaver –ehtoja.

Yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen lunastuslausekkeet ovat ristiriidassa keskenään?

Yhtiöjärjestyksessä oleva lunastuslauseke saa aina etusijan ulkopuolisiin nähden, jos lunastuslausekkeet ovat keskenään ristiriidassa.

Lähtökohta on, että osakassopimus on vain osakkaiden välinen ja näin ollen velvoittaa vain osakkaita, kun taas yhtiöjärjestys sitoo myös kolmansiin osapuoliin nähden.

Osakkaat voivat ottaa osakassopimukseen määräyksen, jonka mukaan ristiriitatilanteessa sovelletaan osakassopimusta. Tällainen määräys kuitenkin pätee vain sopimusosapuolten välillä, ja ristiriidan ilmaantuessa kolmansiin nähden sovelletaan aina yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

Ristiriitatilanteita kannattaa yrittää välttää ja osakassopimuksen laatimisen yhteydessä olla tarkkana, ettei osakkaiden välillä synny tulkintaongelmia, mikäli lunastusoikeus on osakassopimuksessa laajempi kuin yhtiöjärjestyksessä.