13.11.2017

Mikä on välillinen vahinko ja miten se korvataan?

Välillinen vahinko on epäsuoraa vahinkoa.

Välillinen vahinko on tyypillisesti haitta, joka ilmenee muina, kuin suoranaisina kuluina. Välillisen vahingon vastakohta on välitön vahinko.

Rajanveto välittömän ja välillisen vahingon välillä voi joskus olla haastavaa.

Välillinen vahinko ilmenee usein tulonmenetyksenä

Välillinen vahinko voi olla sekä esine-, varallisuus- että henkilövahinkoa.

Esimerkkinä välillisestä vahingosta ovat

  • asiakasmenetykset
  • mainevahingot
  • käyttöhyödyn menetys
  • saamatta jäänyt voitto
  • liikevaihdon heikkeneminen
  • tuotannon keskeytyminen (esimerkiksi tavaran vian tai tavaratoimittajan viivästyksen vuoksi tuotannon ”seistessä”).

Toisaalta välillisestä vahingosta on kyse myös, jos esimerkiksi rikkoutunut tai viallinen esine aiheuttaa laajempaa vahinkoa tuotannossa.

Välillinen vahinko ilmenee siis ennen muuta sellaisena tulonmenetyksenä, jota muun muassa toisen osapuolen sopimusrikkomuksesta voi aiheutua.

Välillinen vahinko voi johtaa haastaviin oikeudenkäynteihin

Lähtökohtana vahingonkorvausoikeudessa on, että vahingon kärsineen on osoitettava hänelle syntynyt korvattavaa lajia oleva vahinko sekä syntyneen vahingon ja vahinkotapahtuman välinen syy-yhteys.

Lisäedellytyksenä on, että vahinkoriskin on oltava vahingonaiheuttajalle järkevällä tavalla ennakoitavissa. Vahingonkorvausoikeuden lähtökohdan mukaan näet objektiivisesti ajatellen ennakoimattomat vahingot jäävät korvausvastuun ulkopuolelle. (Toisaalta vahingon yksityiskohtien ei tarvitse olla ennakoitavissa, kunhan vahingon suuruusluokka ja tyyppi ovat.)

Riittävää on näyttää korvattavaa vahinkoa syntyneen. Sen sijaan vahingon määrä voidaan arvioida kohtuuden mukaan tuomioistuimen puolesta.

Miten välttää korvausvastuu välillisistä vahingoista?

Osapuolet voivat rajoittaa vastuutaan välillisistä vahingoista muun muassa nimenomaisten vastuunrajoituslausekkeiden avulla sopimuksessa etukäteen. Tämä on suositeltavaa riskien hallintaa (vahinkotilanteiden ennakoiminen ja rajoittaminen).

Toisaalta osapuolelle ei tarvitse korvata vahinkoa niiltä osin, kuin vahinko on seurausta vahingon kärsijän omasta myötävaikutuksesta.

Toisaalta vahingon kärsijän laiminlyötyä vahingon rajoittamisen velvollisuutensa, voi vahingonkorvausvastuustaan vapautua näiltä osin. Samoten osoittamalla, että vahinko on ollut sellaista etäistä ja ennakoimatonta vahinkoa, mikä ei kuulu korvausvastuun piiriin.

Edelleen voi pyrkiä osoittamaan esimerkiksi vahingon kärsijän ryhtyneen sellaisiin tarpeettomiin, korvaamatta jätettäviin toimenpiteisiin, ettei niistä voi velvoittaa toista osapuolta järkevällä tavalla korvausvastuuseen. Muitakin keinoja vapautua korvausvaateilta on. Kannattaa konsultoida lakimiestämme.

Millä edellytyksin vaatimukset välillisistä vahingoista menestyvät?

Vahingon kärsijällä voi tietyin edellytyksin olla oikeus saada välitöntä vahinkoa koskevien periaatteiden mukaisesti korvausta myös sellaisista kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut toimenpiteistä laajemman tulon menetyksen välttämiseksi. Kyse on ostajan velvollisuudesta pyrkiä välttämään vahinkoa.

Jos esimerkiksi vahingon kärsijä on joutunut keskeyttämään tuotannon välttääkseen suurempia taloudellisia vahinkoja, on perusteltua tietyin edellytyksin korvata hänelle tulonmenetyksenä tästä ilmenevät vahingot. (Yleensä kannattaa pyrkiä neuvottelemaan sovinnosta mahdollisuuksien mukaan.)

Artikkelin kirjoittaja on lakimies Daniéla Jarva

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad