7.5.2019

Omakotitalon ostajan muistilista

Laki edellyttää ostajaa tarkastamaan kiinteistön huolellisesti. Jälkikäteen ei voi virheenä vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi pitänyt tarkastuksessa havaita. Ostajan kannattaa varata riittävästi aikaa kiinteistön tarkastamiseen ja käydä paikalla useampaan kertaan. Asuinrakennuksen eri osat täytyy käydä ajatuksella läpi.

Myyjälle tai välittäjälle kannattaa esittää kysymyksiä, mikäli sellaisia tulee mieleen. Talon historia on hyvä tietää. Olennainen osa historiaa ovat eri korjaukset ja esimerkiksi kosteusvahingot. Tulevan omistajan näkökulmasta on erittäin tärkeää osata käyttää rakennuksen eri laitteita, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmää. Myyjältä voi kysellä tietoja naapureista ja lähialueesta. Ostajia usein kiinnostaa rakennuksen pinta-ala. Jos pinta-alatieto on annettu, ostajan kannattaa kysyä, mihin tieto perustuu. Jos pinta-alalla on ostajalle suuri merkitys, pinta-alan voi mittauttaa asiantuntijalla.

Ostajan ei kannata olettaa mitään. Mitä vanhemmasta talosta on kyse, sitä todennäköisemmin siinä on korjaustarvetta. Mikäli ostajalle on tärkeää saada esim. peruskorjattu rakennus, kaikkia korjauksia koskevat tiedot täytyy pyytää myyjältä kirjallisesti. Pelkkien pintaremonttien vuoksi ostaja ei voi olettaa, että rakenteita olisi uusittu.

Rakennuksen tarkastamisessa on hyvä käyttää apuna asiantuntijaa, esimerkiksi kuntotarkastajaa. Mitä vanhempi kohde on kyseessä, sitä suuremmalla syyllä kuntotarkastus kannattaa teettää. Kannattaa huolehtia siitä, että kuntotarkastaja on hankkinut AKK-pätevyyden tai ainakin, että hän noudattaa kuntotarkastuksesta annettua KH-korttia. Näin voidaan varmistua siitä, että kuntotarkastus tehdään yleisesti hyväksytyn kaavan mukaan.

Rakennuksessa saattaa olla jokin rakenteellinen ongelma, jota ei pysty toteamaan rakenteita avaamatta. Mikäli kuntotarkastaja havaitsee tällaisen riskin, myyjän kanssa kannattaa miettiä, voisiko asiaa tutkia tarkemmin. Usein myyjät ovat haluttomia ”rikkomaan” myyntikunnossa olevaa rakennusta, mutta toki on myös myyjän intressissä selvittää rakenteelliset ongelmat ennen kauppoja. Ostaja voi tarjoutua kustantamaan tutkimukset kokonaan tai osittain. Mikäli avauksia ei tehdä, ostaja ottaa riskin ostaessaan kohteen.

Vaikka tarkastuksen pääpaino on rakennuksessa, myös kiinteistön piha ja esimerkiksi rajat tulee käydä läpi.

Ostajaehdokas saa yleensä kiinteistönvälittäjältä paljon kiinteistöä koskevaa asiakirjamateriaalia. Tähän materiaaliin täytyy tutustua huolellisesti. Ostaja ei voi virheenä vedota sellaiseen asiaan, mikä asiakirjoista ilmenee. Ostaja voi myös itse pyytää kiinteistöä koskevia asiakirjoja rakennusvalvonnasta. Tärkeää on ainakin tarkistaa, että kiinteistöllä oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin on rakennuslupa. Suuremmat remontit ja perusparannukset ovat saattaneet vaatia erikseen rakennusluvan. Kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että rakennuksille on asianmukaiset luvat kunnossa. Ostaja voi siis kaupan jälkeen joutua huolehtimaan lupien hakemisesta ja pahimmassa tapauksessa kyseeseen tulee rakennuksen tai rakennelman purku. Rakennusvalvonnan asiakirjoihin kannattaa siis tutustua etukäteen.

Ostajan tulee käydä läpi lisäksi kiinteistötietojärjestelmän tiedot: lainhuutotilanne, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote. Kiinteistörekisteriotteelta ilmenevät mm. kiinteistön rasitteet. Ostajan tulee myös olla selvillä alueen kaavamääräyksistä.

Ostaja voi huolellisella toiminnalla estää riitojen syntymisen. Toki tähän vaaditaan myös myyjän myötävaikutusta. Mikäli kaikista varotoimenpiteistä huolimatta kiinteistössä paljastuu kaupan jälkeen virhe, ostajan velvollisuus on ilmoittaa tästä virheestä myyjälle mahdollisimman pian. Mikäli reklamaatiota ei tehdä kohtuullisessa ajassa, ostaja saattaa menettää oikeuden vedota virheeseen.