5.10.2010

Vahingonkorvauksesta kaupan purkutilanteessa kauppalain mukaan

Esityksen tarkoituksena on tarkastella tammikuun 1. päivänä 1988 voimaan tulleen kauppalain säännösten valossa kauppasopimusta kahden elinkeinonharjoittajan välillä, jonka mukaan toinen heistä on tavaran ostaja (esimerkiksi vähittäisliike) ja toinen on tavaran myyjä (esimerkiksi valmistaja). Lisäksi edellytetään, että tavarassa on virhe, josta myyjä on vastuussa ja jonka virheen johdosta osapuolet purkavat kaupan. Kysymyksessä on faktinen virhe (fyysinen).

Kysymys yllä mainitun perusteella on, mitkä ostajan vahingot korvataan?

Täysi korvaus lähtökohtana

Lähtökohtana on täyden korvauksen periaate, joka tarkoittaa, että vahingon kärsineen os-tajan kaikki vahingot myyjän sopimusrikkomuksen johdosta on korvattava. Ostaja siten saatetaan sellaiseen taloudelliseen asemaan, joka vallitsisi, jos ostaja olisi saanut virheet-tömän tavaran. Ostajallehan kuuluu oikeus vaatia virheetön tavara ja toisaalta myyjän velvollisuus on toimittaa vastaavasti virheetön tavara. Jos näin ei tapahdu, niin myyjä on velvollinen korvaamaan ostajalle virheen aiheuttamat mahdolliset vahingot.

Välittömät ja välilliset vahingot

Lain mukaan sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korva-uksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai vä-lillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut.

Raja välittömien tai välillisten vahinkojen välillä ei ole aina selvä. Uusi kauppalaki lähtee siitä, että se, mikä ei ole välillisenä vahinkona:

  • vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymi-sestä. Kysymyksessä on silloin tulon menetys.
  • muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla.
  • voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rau-ennut tai jäänyt täyttämättä oikein. Tässä on jälleen kysymys tulon menetyksestä.
  • vahinkoa, joka johtuu muun ominaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumi-sesta. Kysymyksessä on tuotevahingot.
  • muuta samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

Tämä kohta on otettu lakiin sen tähden, koska raja välittömien ja välillisten vahinkojen välille on vaikea vetää.

Kaikki muut vahingot ovat siis välittömiä vahinkoja. Lisäksi välittömän vahingon rajoit-tamisesta aiheutuneet välilliset kulut korvataan välittöminä. Välittöminä vahinkoina pide-tään muun muassa virheellisen tavaran aiheuttamat suoranaiset selvittelykustannukset kuten puhelinkulut, sähkekulut, asian hoitamiseksi tarvittavat yöpymiskulut ja niin edel-leen.

Välitöntä vahinkoa ostajalle on myös se hinnanero, joka on syntynyt hintatason nousun johdosta kaupan purkamiseen jälkeen. Siinä tapauksessa, että kauppa on purettu ja ostaja on tehnyt kateoston, niin hinnanero lasketaan puretun kauppasopimuksen mukaisen hin-nan ja kateostossa maksetun hinnan perusteella. Kateoston tekemisestä syntyneet kulut luetaan myös välittömiin kuluihin, ja ne on korvattava ostajalle.

Toisaalta, jos kauppa on purettu eikä kateostoa ole tehty, mutta sopimuksessa mainitulle tavaralle on käypä hinta, niin hinnanero lasketaan puretun kauppasopimuksen mukaisen hinnan ja purkuajankohdan mukaisen käyvän hinnan perusteella. Käypänä hintana pide-tään paikkakunnalla vallitsevaa hintatasoa.

Jos ostaja ei kykene täyttämään velvoitteitaan omaan sopimuskumppaniinsa nähden, niin tästä syntyvät vahingot käsitellään välittöminä vahinkoina.

Ostajan oikeus korvaukseen

Ostajalla on aina oikeus korvaukseen välittömistä vahingoista, mutta välillisten vahinkojen osalta edellytetään, että virhe johtuu huolimattomuudesta myyjän puolelta esimerkiksi tietojen antamisena tai antamatta jättämisenä tai tavaran kuljetuksessa ja niin edelleen.

Ostaja menettää oikeutensa korvaukseen välittömien vahinkojen osalta, jos myyjä voi näyttää, että virhe johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jon-ka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa. Kysymykses-sä on ylivoimaiseen esteeseen verrattava tilanne.

Välillisten vahinkojen osalta ostaja menettää vastaavan oikeuden, jos myyjän puolella ei ole huolimattomuutta (tuottamusvastuu).

Myyjällä on todistustaakka siitä, että vastuu vahingosta ei hänelle synny virheellisen ta-varan johdosta.

Vahingon rajoittaminen ja vahingonkorvauksen alentaminen

Ostajan on ryhdyttävä kohtuullisena pidettäviin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamisek-si. Jos hän laiminlyö tämän, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta.

Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon myyjän mah-dollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet. Sovittelu voisi hyvin tulla kysymykseen tilanteessa, jossa aiheutettu vahinko on hyvin suuri verrattuna tavaran arvoon.

Koska kauppalain säännökset ovat tahdonvaltaisia, niin osapuolet voivat sopia keskenään muustakin kuin mitä laki säätää. Sen vuoksi vahingonkorvauksestakin sopimuskumppanit ovat oikeutetut päättämään toisin, kuhan ehdot eivät ole kohtuuttomat. Mutta niin kauan kuin muusta ei ole sovittu, kauppalain säännökset soveltuvat.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad