Kilpailukielto- ja rekrytointikieltosopimus ovat työnantajan tapoja turvata liiketoimintaansa myös työntekijän työsopimuksen päättymisen jälkeen. Erityisesti johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla ne ovat tärkeitä, sillä heillä on yleensä hallussaan paljon merkittävää tietoa yrityksestä.
Mitä kilpailukielto on ja miksi sitä käytetään?
Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Työsopimuksen solmiminen kilpailijan kanssa ja oman kilpailevan yrityksen perustaminen ja omistaminen on kiellettyä. Työntekijä ei saa siten myöskään ryhtyä valmistelemaan kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Se, mikä on hyvän tavan vastaista, arvioidaan tapauskohtaisesti ja riippuu tietysti kilpailukieltolausekkeen sisällöstä. Toiminnan tulee ilmeisellä tavalla vahingoittaa työnantajaa. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus vahingon aiheutumiseen ei riitä.
Velvollisuus välttää kilpailevaa toimintaa ei kuitenkaan estä työntekijää tekemään oman ammattinsa mukaista työtä vapaa-aikanaan, mikäli se ei ilmeisesti vahingoita hänen työnantajaansa. Kilpailukieltosopimus tehdään lähtökohtaisesti suojaamaan työnantajaa.
Kilpailevaa toimintaa koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta eli niistä ei voida sopia toisin työntekijän vahingoksi. Työsopimuksessa ei myöskään voida rajoittaa työntekijän mahdollisuutta tehdä töitä vapaa-aikanaan enempää kuin mitä laissa on säädetty. On kuitenkin yleensä mahdollista sisällyttää sopimukseen tiettyjä esimerkiksi hyvää tapaa täsmentäviä sopimusehtoja.
Syynä kilpailukieltosopimuksen solmimiselle voi olla esimerkiksi se, että työnantaja haluaa saada suojaa sen varalta, että työntekijä saattaisi käyttää työssään saamaansa tietoa uudessa työpaikassa tai omassa yrityksessä tavalla, joka aiheuttaisi haittaa työnantajalle. Työnantaja haluaa usein myös varmistaa, ettei työntekijä vie työnantajan asiakkaita ja siten osaa liiketoiminnasta mukanaan.
Kilpailukieltosopimuksen laatiminen ammattilaisen toimesta
Lue lisää kilpailukieltosopimuksesta ja työoikeuden palveluistamme. Tutustu tarkemmin ja kysy lisää.
Mihin kilpailukiellon rikkominen voi johtaa?
Työnantajalla on oikeus saada korvausta työntekijältä kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta.
Korvauksesta vastaa kuitenkin työnantaja silloin, kun hän ottaa työhön henkilön, jonka hän tietää olevan työsopimuslain perusteella estynyt ryhtymästä työhön. On siis mahdollista, että kilpailevasta toiminnasta tietoinen myöhäisempi työnantaja joutuu vahingonkorvausvastuuseen aikaisempaan työnantajaan nähden.
Viime kädessä kilpailukiellon rikkominen voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.
Kilpailukielto voi jatkua työsuhteen päätymisen jälkeenkin
Työnantaja ja työntekijä voivat solmia sopimuksen, jossa työsuhteen päättymisen jälkeen rajoitetaan työntekijän oikeutta solmia työsopimus kilpailijan kanssa tai harjoittaa itse esimerkiksi oman yrityksen kautta tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan työsopimuslain mukaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajaksi.
Rajoitusaika voi kuitenkin olla enintään vuoden pituinen, jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen hänelle aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopimus voidaan solmia vain ”erityisen painavasta syystä” eikä se sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mikäli kilpailukieltosopimus on tehty vastoin työsopimuslain säädöksiä, se on pätemätön.
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen ns. rivityöntekijän kanssa ei ole yleensä mahdollista, vaan se on lähinnä sallittua korkeammassa asemassa tai laajemmat tiedot liikesalaisuuksista omaavien työntekijöiden kanssa. Me Lindbladilla voimme auttaa selvittämään, onko kilpailukieltosopimuksen solmimiselle esteitä.
Sisältö jatkuu opasnoston jälkeen.
Liikesalaisuuksien salassapito ja kilpailukielto työsuhteessa
Lataa maksuton opas ja lue mitä jokaisen työnantajan tule tietää salassapito- ja kilpailukieltosopimuksesta.
Myös rekrytointikielto suojaa työnantajaa
Rekrytointikieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka määrää, ettei työntekijä saa rekrytoida työnantajan työntekijöitä. Tällainen tilanne voi tulla eteen, jos työntekijä perustaa oman yrityksen tai päättää rekrytoinneista mahdollisen seuraavan työnantajansa edustajana. Rekrytointikielto voidaan kirjata osaksi työsopimusta.
Yleensä rekrytointikieltolausekkeessa määritellään kiellon ajallinen pituus sopimuksen voimassaoloaikana ja määräaikana sopimuksen päätyttyä. Sopimuksessa tulee myös yksilöidä tarkasti, mitä rekrytointikiellolla tarkoitetaan kyseisessä sopimuksessa.
Rekrytointikiellolla pyritään suojaamaan erityisesti yrityksen henkistä pääomaa ja luottamuksellisia tietoja, eli tavoite on samansuuntainen kuin kilpailukielto- tai salassapitolausekkeella.
Ota yhteyttä
Täytä oheinen yhteydenottolomake ja palaamme asiaasi pian! Voit myös tutustua sivustomme monipuolisiin materiaaleihin, kuten artikkeleihin ja oppaisiin.