16.8.2021

Pesän ilmoittajan asema perintöoikeudessa

Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän varat ja velat sekä perilliset ja testamentin saajat perintöverotusta ja perinnönjakoa varten. Perintökaaren (PK) mukaan perunkirjoituksessa pitää olla läsnä pesänilmoittaja ja kaksi uskottua miestä (PK 20:2 §). Pesänilmoittajan tehtävänä on ilmoittaa kaikki perunkirjoitusta varten tarvittavat tiedot. Perukirjaan tulee merkitä oikeat tiedot vainajan varallisuudesta ja veloista kuolinhetkellä (PK 20:4.1 §). Uskottujen miesten tehtävänä on pesänilmoittajan ilmoituksen perusteella arvioida perukirjaan merkityt pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan. Pesän ilmoittaja ja uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan (PK 20:6). Perintö- ja lahjaverolain mukaan (PerVL) pesän ilmoittajan on perintöveron toimitusta varten kehotuksetta annettava perukirja Verohallinnolle (PerVL 4:26 §).

Pesän ilmoittajan ilmoitusvastuu verohallinnolle

Mikäli uskotut miehet saavat perunkirjoituksen jälkeen, mutta ennen perintöveron toimittamista, tietoonsa seikan, joka on merkittävä perukirjaan, on heidän ilmoitettava siitä pesän ilmoittajalle. Pesän ilmoittaja on ensisijaisesti vastuussa ilmoittamaan Verohallinnolle kuolinpesän laajuutta koskevan tiedon. Uskotut miehet eivät voi oma-aloitteisesti tehdä kuolinpesää koskevia ilmoituksia Verohallinnolle.

Perintökaaren mukaan pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt (PK 20:6.1 §). Usein pesän ilmoittajana toimii eloonjäänyt leski. Pesän ilmoittajan ei tarvitse olla kuolinpesän osakas. Jos leskellä ei avio-oikeuden poissulkevan ehdon vuoksi ole avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen, hän ei ole kuolinpesän osakas. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten. (PK 20:6.1 §).

Tietojen ilmoittaminen tehdään valaehtoisella vakuutuksella

Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Perunkirjoituksen ilmoittamisvelvollisen voivat vaatia valalle muutkin kuin kuolinpesän osakkaat. Pesän ilmoittaja on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tai pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. (PK 20:6.2 §) Näin ollen pesän velkoja voi vaatia ilmoitusvelvollisen valalle, mikäli vaikuttaa siltä, että velkoja ei perukirjan perusteella ole saamassa katetta saatavalleen. Valantekovelvollisuus on vaadittaessa myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä (PK 20:6.2 §). Rikoslain mukaan väärän valan antaminen voi johtaa syytteeseen perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä (RL 15:2 §).

Väärien tietojen ilmoittaminen on perintökaaressa säädetty rangaistavaksi. Vilpillisten tietojen antamisesta tai tietojen salaamisesta perunkirjoituksessa voi seurata sakkorangaistus tai enintään kuuden kuukauden vankeustuomio. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, voidaan vankeutta tuomita enintään kaksi vuotta (PK 20:11 §). Jos pesän osakkaat ovat tietoisia siitä, että pesän ilmoittaja on ilmoittanut vääriä tietoja, voivat myös osakkaat saada syytteen veropetoksesta (RL 29:1 §). Verohallinnolla on erittäin laaja tietojensaantioikeus niiltä, jotka ovat voineet myötävaikuttaa pesän asioiden hoitamiseen (PeVL 4:32 §).

Verohallinto voi perintöverolain mukaisesti määrätä veronkorotuksen verovelvolliselle, jos perukirja, veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta. Veronkorotus voidaan määrätä myös sellaiselle ilmoittamisvelvolliselle, joka ei ole verovelvollinen, mutta jonka on ilmeisesti katsottava olleen tietoinen perukirjan virheellisyydestä (PerVL 36 §). Sekä veronkorotus että veroilmoituksen myöhästymismaksu voidaan perintöverotuksessa määrätä myös sellaiselle ilmoittamisvelvolliselle, joka ei ole kuolinpesän osakas (HE 97/2017 vp). Näytön on oltava riidatonta, mutta Verohallinnon mahdollisuudet hankkia näyttöä ovat laajat. Lisäksi kuolinpesän osakkaat voivat perintökaaressa säädettyjen edellytysten täyttyessä joutua vilpillisten tietojen antamisen seurauksena henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan velasta (PK 21:2 §). Verohallinto ei määrää veronkorotusta, mikäli harkintaan tulee veropetos syytteen nostaminen, koska veronkorotus on hallinnollinen rangaistusluontoinen seuraamus, joka voi estää veropetossyytteen nostamisen.