19.6.2019
Miksi perukirjaan on kirjattava myös lesken varat ja velat?
Mitä varoja perukirjaan pitää ilmoittaa
- Perukirjaan on kirjattava vainajan varojen ja velkojen lisäksi myös lesken varat ja velat, jos vainaja oli kuollessaan naimisissa.
- Lesken varojen ilmoittaminen on pakollista osituksen tekemiseksi – verottaja tarvitsee ne laskennallista ositusta varten.
- Jos puolisoilla on avioehto, sen sisältö ja sen ulkopuolelle jätetty omaisuus on yksilöitävä perukirjassa selkeästi.
- Leski voi perukirjassa ilmoittaa, pidättäydytäänkö tasingon maksamisesta – tällä on merkittävä taloudellinen vaikutus perillisille.
Laskennallinen ositus tarkoittaa sitä, että vainajan ja hänen puolisonsa omaisuudesta tehdään avio-osuuksiin perustuva laskelma. Laskennallinen ositus on osa laskennallista perinnönjakoa, jonka verottaja suorittaa laskiessaan osapuolille tulevia perintöveroja. Verottajan tekemässä laskennallisessa osituksessa omaisuutta ei tosiasiallisesti jaeta, vaan tarkoituksena on selvittää, kuinka omaisuuserät jakautuvat osapuolten välillä.
Perukirjoituksessa tehtävä varojen ja velkojen kirjaaminen ei siis korvaa varsinaista osituksen toimittamista, mutta se voidaan ottaa pohjaksi, kun varsinaista ositusta lähdetään tekemään osapuolten välillä.
Kuolinpesän hallinto-opas
Kuolinpesän hallinto-opas antaa yleiskuvan kuolinpesän hoitamiseen liittyvistä vaiheista ja selviteltävistä asioista.
Perunkirjassa lähtökohtana puolittamisperiaate
Lähtökohtana verohallinnon perukirjan perusteella tekemässä laskennallisessa osituksessa on avioliittolain mukainen puolittamisperiaate. Jos puolisoiden välillä on voimassa avioehto, tehdään laskennallinen ositus avioehdon määräysten perusteella. Mikäli avioehto on ja siinä on määrätty tiettyjä omaisuuseriä avioehdon ulkopuolelle, tulee nämä yksilöidä perukirjassa selvästi. Tilanne on sama myös silloin, kun kaikki omaisuus on sovittu avio-oikeuden ulkopuolelle.
Perukirjaan tulee ottaa myös maininta, mikäli leski ilmoittaa, ettei luovuta tasinkoa vainajan perillisille taikka pidättäytyy vaatimasta tasinkoa kuolinpesältä. Huomionarvoista on, että mikäli mahdollisen ex-puolison ja vainajan välillä on ositus toimittamatta, ei ex-puolisolla ole leskestä poiketen oikeutta olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle. Hän voi kuitenkin ilmoittaa, että ei vaadi kuolinpesältä tasinkoa. Mahdollinen ex-puolison ilmoitus tulee kirjata perukirjaan.
Oikeus olla suorittamatta tasinkoa ei myöskään siirry lesken perillisille, mikäli leski ei ole siihen vedonnut eläessään. Tämän vuoksi varsinainen ositus on kannattavaa tehdä lesken yhä eläessä. Jos leski taas on vedonnut tasinkoetuoikeuteen, mutta kuitenkin kuollut ennen osituksen toimittamista, muodostuu ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon, jota verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja vastaavasti lesken perillisiltä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Lesken tai ex-puolison varojen ja velkojen perukirjaan kirjaamisen tarkoituksena onkin selvittää, mikä osa puolisoiden varallisuudesta kuuluu leskelle tai ex-puolisolle ja mikä perillisille. Näiden tietojen perusteella verohallinto toimittaa laskennallisen osituksen puolisoiden välillä, joka on osa perintöveron määräämistä. Leskelle tai ex-puolisolle laskennallisesti kuuluvaa omaisuutta ei veroteta, kun taas ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen kohdistuu perintövero, joka jakautuu perillisille.
Tutustu perintöoikeuden palveluihimme
Lue lisää perunkirjoitukseen ja pesänselvitykseen liittyviin palveluistamme.
Usein kysytyt kysymykset
K: Mitä lesken on ilmoitettava perukirjassa?
V: Leski ilmoittaa kaikki varansa ja velkansa perukirjoitustilaisuudessa. Nämä tiedot ovat välttämättömiä verottajan tekemää laskennallista ositusta varten. Puutteellinen ilmoittaminen voi johtaa perunkirjoituksen uusimiseen.
K: Mitä tarkoittaa laskennallinen ositus?
V: Laskennallinen ositus tarkoittaa sitä, että verohallinto laskee teoreettiset ositustulokset puolisoiden yhteenlaskettujen varojen ja mahdollisten avioehtomääräysten perusteella. Se määrittelee, kumman puolison kuolinpesä on varakkaampi ja kuka on velvollinen maksamaan tasinkoa toiselle.
K: Voiko leski kieltäytyä maksamasta tasinkoa?
V: Kyllä. Varakkaampi leski voi ilmoittaa, että hän pidättäytyy maksamasta tasinkoa vainajan perillisille. Tämä on lesken lakisääteinen oikeus, josta on ilmoitettava perukirjassa. Päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus perillisten saamaan perintöön.
K: Mitä tapahtuu, jos avioehtoa ei ilmoiteta oikein perukirjassa?
V: Puutteellinen tai virheellinen tieto voi johtaa verotusvirheisiin ja myöhemmin riitatilanteisiin kuolinpesän osakkaiden välillä. Avioehtomääräykset on kirjattava tarkasti, ja avioehdosta ulkopuolelle jätetty omaisuus on yksilöitävä selkeästi.
Lisää luettavaa aiheesta:
- Pesän ilmoittajan asema perintöoikeudessa
- Avustimme pitkäaikaista asiakasta perunkirjoituksessa
- Uskotun miehen asema perunkirjoituksessa
- Miksi perukirjaan on kirjattava myös lesken varat ja velat?
- Kuolinpesä myyjänä kiinteistökaupassa
- Riitainen kuolinpesä – Mitä tehdä?
- Avioehto ja keskinäinen testamentti
- Lataa maksuton Kuolinpesän hallinto-opas
- Juridista apua perunkirjoitusten tekemisen tueksi
- Perhe- ja perintöoikeuden tuotepaketit
