27.6.2017

Immateriaalioikeuksien suojaaminen

Immateriaalioikeudet (IPR, Intellectual Property Rights) koostuvat laajassa mielessä tekijänoikeuksista lähioikeuksineen ja teollisoikeuksista (ns. aineettomat oikeudet).

Tekijänoikeudet koskevat kirjallista tai taiteellista teosta, kun teoskynnys ylittyy. Kyse voi olla esimerkiksi elokuvasta, sävellyksestä, kuvataiteesta, taidekäsityöstä, näyttämöteoksesta, kartasta, tietokoneohjelmasta tai muotoillusta teoksesta.

Selvitettäessä teoskynnyksen ylittymistä ajatuskokeeksi voidaan kysyä: ”olisiko kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään tehnyt samanlaista tuotetta?”. Mikäli kukaan muu ei olisi pystynyt vastaavaan, kyseinen aineisto muodostaa teoksen.

Tekijänoikeuksien suojaaminen on taloudellisesti merkittävää

Teos on juridinen käsite. Tekijänoikeus suojaa sitä omaperäistä ilmenemismuotoa, joka tietylle idealle, periaatteelle tai aiheelle on annettu.

Tekijänoikeus on pääsääntöisesti voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta.

Tekijänoikeudet voivat siirtyä toiselle muun muassa erityisen sopimuksen tai työsuhteen perusteella.

Miten menetellään, kun tekijöitä on useampi?

Mikäli teoksella on useita tekijöitä, tekijänoikeuden katsotaan muodostuvan yhteisesti usealle tekijälle.

Tällöin voi olla mahdollista erotella kunkin tekijän osuus teoksesta, mutta joskus kunkin tekijän osuutta ei ole mahdollista erotella. Tällöin tekijät voivat tehdä sopimuksen tuotonjakoperusteesta (esimerkiksi sopien tuotonjaosta pääluvun mukaisessa suhteessa).

Miksi tekijänoikeuksia tarvitaan?

Tekijänoikeuksia tarvitaan, jotta joku uskaltaa ryhtyä rahoittamaan henkisiä ponnisteluita vaativia hankkeita ja toisaalta siksi, että jokainen on oikeutettu saamaan asianmukaisen korvauksen teoksestaan.

Toisaalta rajoittamaton kopiointimahdollisuus johtaisi siihen, että taloudellinen kannustin heikkenisi henkistä panostusta vaativien tuotteiden kehittämiseen. Tätä on haluttu ennaltaehkäistä tekijänoikeuslainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin, joihin myös Suomi on sitoutunut (Bernin ja Rooman yleissopimukset, TRIPS-sopimus, yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus sekä Maailman henkisen omaisuuden järjestön eli WIPO:n tekijänoikeussopimus).

Immateriaalioikeuksien suojaamisen monet keinot

Tekijänoikeuksia suojataan muun muassa korvaus– ja hyvitysjärjestelmin teoksen käyttämisestä ja luvattomasta levittämisestä yleisön saataviin.

Jokainen, joka vastoin tekijänoikeuksia käyttää teosta tai tuo Suomen alueelle tekijänoikeuslain vastaisesti teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen, joka vastaa sitä summaa, mitä tekijänoikeuden haltija etukäteen veloittaa luvan pyytäneiltä käyttäjiltä (eli lisenssimaksun suuruus).

Tekijä voi siis antaa käyttöluvan tekijänoikeudellisesti suojatulle teokselle lisenssillä. Lisenssisopimukseen voidaan sisällyttää erilaisia tarkempia käyttörajoituksia. Toisaalta tekijä voi suojautua kopioinnilta esimerkiksi suojaus- ja kopioinninestojärjestelmin tai hyödyntäen oikeudellisia suojamuotoja.

Rangaistus- ja korvausvelvollisuus tekijän- tai teollisoikeuden rikkomisesta on säädetty rikoslaissa. Mikäli tekijänoikeuden loukkaus on tekijänoikeusrikos tai –rikkomus tai loukkaus on tapahtunut tahallisesti tai loukkaajan huolimattomuudesta tai varomattomuudesta, on tekijänoikeuden haltijalle suoritettava hyvityksen lisäksi vahingonkorvausta.

Keksijän tai esittävän taiteilijankaan ei tarvitse jäädä vaille juridista suojaa

Teollisoikeuksia ovat muun muassa seuraavat yksinoikeuteen perustuvat oikeudet:

  • patentti
  • tavaramerkki
  • toiminimi
  • hyödyllisyysmalli
  • mallisuoja
  • kasvinjalostajan oikeus
  • integroitujen piirien suoja.

Teollisoikeuden rekisteröiminen vs. vakiinnuttaminen

Teollisoikeudet suojataan yleensä joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla.

Rekisteriviranomaisena teollisoikeuksissa toimii Patentti- ja rekisterihallitus, jolle lähetetään rekisteröimishakemus.

Vakiinnuttaminen perustuu yleiseen tunnettuisuuteen toimialalla niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Muiden immateriaalioikeuksien suojaaminen

Tekijänoikeuksien lähioikeuksia ovat muun muassa esittävien taiteilijoiden ja kuvatallenteiden tuottajien työt sekä teoskynnystä ylittämättömät valokuvat.

Vielä on säädetty suojasta sopimatonta menettelyä vastaan eli esimerkiksi liikesalaisuuden suojasta.

Nykyään on mahdollista myös verkkotunnuksen suojaaminen Viestintäviraston kautta.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad