fbpx

14.10.2019

Jälleenmyyntisopimukset oikeuskäytännössä

Jälleenmyyntisopimuksista

Jälleenmyyntisopimukset (vertikaaliset sopimukset) ovat vapaamuotoisia sopimuksia toisin kuin edustussopimukset. Niiden ydinajatus on, että jälleenmyyjä myy toimittajan tuotteita tai palveluita omalla riskillään itsenäisesti. Jälleenmyyjä ostaa edelleen myytävät palvelut tai tavarat päämieheltä omaan lukuunsa ja myy ne sen jälkeen omaan lukuunsa vähittäismarkkinoille. Jälleenmyyntisopimuksia ei ole pääsääntöisesti säännelty EU:n jäsenvaltioissa, vaan ne ovat yleisten siviilioikeudellisten käytäntöjen ja kilpailuoikeutta koskevien unionin ryhmäpoikkeusasetusten varassa.  Sääntelyn keveyden vuoksi jälleenmyyntisopimuksien määrä on kasvanut edustussopimusten kustannuksella.

Laatu jälleenmyyntisopimuksen purkuperusteena

Koska jälleenmyyntisopimuksia koskevat yleiset yksityisoikeudelliset periaatteet, voi esimerkiksi kauppalaki tulla sovellettavaksi toimittajan ja jälleenmyyjän välille, kuten esimerkiksi tapauksessa Helsingin HO 10.1.2002 S 00/3535, jossa toimittaja oli toimittanut tennisseuralle verryttelyasuja jälleenmyytäväksi. Asut olivat kuitenkin olleet laadultaan niin huonoja, että hovioikeus oli katsonut, että sopimus voitiin purkaa etenkin, kun toimittaja on tiennyt virheen vaikutuksesta loppukäyttäjille. Olennainen ero verrattuna edustussopimuksiin on se, että koska jälleenmyyjä toimii omaan lukuunsa, on se lähtökohtaisesti vastuussa asiakkaalle, kun taas myyntimiehen (agentin) tekemä sopimus on päämiehen ja asiakkaan välinen.

Yksinoikeuden rikkominen jälleenmyyntisopimuksen purkuperusteena

On tavallista, että toimittaja ja jälleenmyyjä sopivat, että jälleenmyyjällä on yksinoikeus markkinoida tuotetta tietyllä alueella tai tietylle kohderyhmälle. Tämän rikkominen voi johtaa sopimuksen purkautumiseen ja vahingonkorvausvelvollisuuteen, kuten tapauksessa Helsingin HO 23.1.1991 S 89/627, jossa toimittaja oli tehnyt markkinointisopimuksen jälleenmyyjän kanssa, mutta samalla myynyt tuotetta suoraan kohteeseen, joka kuului jälleenmyyjän yksinoikeuden piiriin, jonka seurauksena jälleenmyyjän yksinoikeus menetti merkityksensä.

Kilpailunrajoituksesta oikeuskäytännössä

Mitä kilpailunrajoitukseen tulee, EU:n komission tiedonannossa on katsottu, että SEUT 101 artiklan 1 kohtaa kielletystä kilpailunrajoitusehdosta ei sovelleta lähtökohtaisesti pienyrityksiin ja jos jälleenmyyntisopimuksen tehneet yritykset eivät kilpaile keskenään.

Kielletystä kilpailurajoituksesta ei ollut kyse Vaasan HO 9.12.2011 1418 ratkaisussa, jossa kantaja esitti, että kun jälleenmyyjää oli rajoitettu toimimasta muiden yritysten kanssa ja toimittaja oli sanellut jälleenmyyjän hinnoittelun, oli kysymys määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Jälleenmyyjälle oli kantajan mukaan jäänyt kohtuuttoman pieni kate. Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että koska kysymys oli ainoastaan yhteen yritykseen kohdistuvasta menettelystä, eikä tarkoituksena ole kaventaa sopimusvapautta enempää kuin on tarpeellista, ei kyseessä ollut kielletty kilpailunrajoitusehto. Hovioikeus oli punninnut tapausta suhteessa markkinoilla myytäviin tuotteisiin sekä etuun loppukäyttäjälle, jotka sisältyvät kilpailulaissa säädettyihin poikkeuksiin kilpailunrajoituskiellosta. Hovioikeus kiinnitti huomiota passiivista kilpailua koskevaan ehtoon ja katsoi, että koska sitä ei käytännössä sovellettu, ei senkään pohjalta kilpailurajoitusehtoa voinut pitää markkinoita vääristävänä. Määräävän aseman väärinkäyttöön liittyen hovioikeus tukeutui Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jossa otetun linjan mukaan kilpailijan syrjäyttäminen markkinoilta voi tulla todistettavasti kyseeseen, kun tuotetta myydään kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisemmalla mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeammalla hinnalla, jos ne on vahvistettu osana kilpailijan syrjäyttämiseen tähtäävää suunnitelmaa. Hovioikeus hylkäsi kantajan vaatimukset.

MAO 81/09 tuomion mukaan Lastentarvike Oy oli käyttänyt jälleenmyyntisopimuksissaan ehtoa, jolla jälleenmyyjää kiellettiin aktiivisesti markkinoimasta tuotteita toimialueen ulkopuolella sekä olemaan myymättä ja markkinoimatta tuotteita millään tavalla sähköisesti. Verkkosivuilla sai esittää ainoastaan tiedon, että jälleenmyyjä myy toimittajan tuotteita, mutta hinta- yms. tietoja ei saanut esittää. Markkinaoikeus lausui asiassa seuraavaa:

”Mainontaa tiedotusvälineissä ja Internetissä on pidettävä komission tiedonannon (2000/C 291/01) vertikaalisia rajoituksia koskevista suuntaviivoista (EYVL C 291, s. 1) kohdassa 50 tarkoitettuna kohtuullisena välineenä kaikkien asiakkaiden tavoittamiseksi. Tarkasteltavina oleviin Lastentarvike Oy:n jälleenmyyntisopimuksiin sisältynyt kielto myydä ja markkinoida lastenvaunuja ja/tai -rattaita Internetin välityksellä tai mitenkään muutoinkaan sähköisesti taikka valtakunnallisissa osto- ja myynti-ilmoitteluun erikoistuneissa tai vastaavissa lehdissä on rajoittanut jälleenmyyjien mahdollisuuksia myydä ja markkinoida lastenvaunuja ja/tai -rattaita loppukäyttäjille. Kilpailuoikeudellisesti edellä mainitussa sopimusehdossa on siten ollut kysymys kilpailusäännöissä tarkoitetun passiivisen myynnin kiellosta.

Ottaen huomioon, että passiivisen myynnin loppukäyttäjille on edellä esitetyn mukaisesti oltava aina sallittua valikoivissa jakelujärjestelmissä, Lastentarvike Oy on kieltämällä jälleenmyyjiään myymästä ja markkinoimasta lastenvaunuja ja/tai -rattaita tiedotusvälineissä ja Internetissä menetellyt kilpailusääntöjen vastaisesti.”

Yksinoikeus johonkin tuotteeseen tai palveluun voi siis aiheuttaa sen, että tilannetta tulkitaan määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi tai sitten esimerkiksi kartelliksi, jos toimittaja ja jälleenmyyjät ovat sopineet tiettyjen asiakassegmenttien jakamisesta kuten vanhan lain aikaisesta Kilpailuviraston ratkaisusta 17.10.2002, Dnro 1119/67/2001 ilmenee. Tapauksessa yhteisyritys oli tehnyt sopimuksen tuotannon kohdentamisesta kahdelle tukkukauppiaalle ja sopinut asiakkaiden jakamisesta näiden tukkukauppiaiden kesken. Yksinoikeus rajoitti kauppiaiden mahdollisuuksia hankkia tavaroita muilta tukkuriliikkeiltä.

Lisätietoja

Katso
Opas: Jälleenmyyntisopimuksista
Artikkeli: Jälleenmyyntisopimus
Artikkeli: Agenttisopimuksesta
Artikkeli: Agenttisopimus
Opas: Näin teet hyvän sopimuksen

© 2024 Asianajotoimisto Lindblad