26.9.2023

Mitä tehdä, jos velallinen ei maksa?

Lähtökohtaisesti sopimukset perustuvat siihen, että kaikki sopimusosapuolet huolehtivat omista sopimusvelvoitteistaan. Kyse voi olla esim. kauppasopimuksesta, urakkasopimuksesta tai vuokrasopimuksesta.

Yleensä toinen sopijapuoli ”myy” jotakin: oli se sitten tavara, asunto-osake, rakentamispalvelu tai käyttöoikeus johonkin omaisuuteen. Toinen osapuoli ”ostaa” eli on sopimuksen perusteella maksuvelvollinen.

Tilanteet, joissa jompikumpi – tämän artikkelin kannalta ostajapuoli – ei pysty huolehtimaan velvoitteistaan, ovat haastavia. Lisäksi on valitettavasti oletettavaa, että maksuvaikeudet muuttuvat kireän taloustilanteen vuoksi yleisemmäksi.

Mitä tehdä, jos ”ostaja” ei maksakaan?

Kaiken lähtökohtana on riittävän selkeä kirjallinen sopimus tai muu asiakirjanäyttö, jonka avulla velkoja voi osoittaa vaatimuksensa oikeaksi.

Riidattomat saatavat ja niiden perintä

Kyse voi olla riidattomasta saatavasta eli velallinen ei kiistä maksuvelvollisuuttaan. Tällaista saatavaa on perittävä hyvän perintätavan mukaisesti ja maksun edelleen viivästyessä velkoja voi saattaa asian tuomioistuimeen summaarisena riita-asiana. Tällainen riita-asia etenee tuomioistuimessa yleensä melko joutuisasti ja velkoja saa yksipuolisen tuomion. Velkoja voi saattaa tuomion ulosottoon ja jäädä odottamaan ulosottomiehen toimia velan perimiseksi.

Yritysperinnässä voidaan käyttää toisaalta trattaa eli julkisuusuhkaista maksukehotusta. Mikäli velkaa ei makseta, velkoja saattaa tratan julkiselle protestilistalle ja tratasta tehdään myös merkintä yrityksen luottotietoihin.

Mikäli saatava on selvä ja erääntynyt, perintäkeino voi olla myös konkurssiuhkainen maksukehotus. Mikäli velallinen ei maksa saatavaa, vaihtoehtona voi olla konkurssihakemuksen tekeminen. Konkurssihakemuksen tekemisessä tulee käyttää suurta harkintaa, koska kyse on hyvin raskaasta menettelystä. Käytännössä, mikäli saatava on vähäinen, konkurssimenettelyä on pidettävä epätarkoituksenmukaisena tai kyse on hyvän perintätavan vastaisesta tilanteesta, konkurssihakemus tulisi jättää käräjäoikeudessa tutkimatta.

Entä, kun saatavasta ja sen perusteista on riitaa?

Kyse voi toisaalta olla riitaisesta saatavasta. Tällöin velallinen kiistää maksuvelvoitteensa ja asia tulisi saattaa tuomioistuimeen ratkaistavaksi laajana riita-asiana. Asia etenee haastehakemuksen, vastauksen ja mahdollisten lausumien jälkeen suulliseen valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Käräjäoikeuden tuomiosta on pääsääntöisesti mahdollista valittaa hovioikeuteen. Oikeudenkäyntien kestot ovat Suomessa pitkiä ja asian käsittelyssä voi kestää vuosia ennen kuin velkoja saa lainvoimaisen tuomion.

Erityisesti riitaisten saatavien velkojana kannattaa ottaa aikaisessa vaiheessa juridinen apu mukaan tilanteeseen. Usein tilanne alkaa ratketa jo siinä kohtaa, kun asianajajan kirje kolahtaa velalliselle. Ja jos riitelyä tarvitsee jatkaa tuomioistuimeen saakka, asianajaja tuntee tilanteen ja tähänastisen prosessin alusta asti.