17.9.2025

Omaisuuden erottelu avioerossa

Vaikka omaisuuden ositus onkin avioeron yhteydessä yleisin toimintatapa, kaikissa tilanteissa ositukseen ei ryhdytä. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen avioehtosopimuksen vuoksi, alkaa omaisuuden erottelu osituksen sijaan. Erottelu on merkittävän erilainen prosessi, joka vaikuttaa ratkaisevasti puolisoiden taloudelliseen asemaan avioeron jälkeen.

Milloin omaisuuden erottelu tulee kyseeseen?

Omaisuuden erottelu on vaihtoehto ositukselle silloin, kun puolisoilla on voimassa oleva avioehtosopimus, joka poistaa tai rajoittaa avio-oikeutta. Avioehtosopimuksella puolisot voivat sopia, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, tai että oikeus on rajattu tiettyihin omaisuuseriin.

Täydellinen avio-oikeuden poissulkeminen tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa kokonaan. Osittainen avio-oikeuden poissulkeminen voi koskea esimerkiksi ennen avioliittoa hankittua omaisuutta, perintöä tai lahjoja, tai tiettyä yritystoimintaa. Näissä tapauksissa avio-oikeudesta vapaa omaisuus erotetaan ja muu omaisuus jaetaan normaalisti.

Erottelu voi tulla kyseeseen myös tilanteissa, joissa puolisoiden omaisuussuhteet ovat niin monimutkaiset, että tavallinen ositus olisi käytännössä mahdoton toteuttaa tai johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Miten erottelu eroaa osituksesta käytännössä?

Erottelussa omaisuuden arvoja ei tarvitse laskea yhteen eikä jakaa tasapuolisesti osapuolten kesken. Sen sijaan keskitytään selvittämään, mikä omaisuus kuuluu kullekin puolisolle ja miten mahdolliset yhteiset omaisuuserät jaetaan.
Käytännössä erottelu on usein helpompi prosessi kuin ositus, koska siinä ei tarvitse arvottaa kaikkea omaisuutta eikä laskea monimutkaisia tasauslaskelmia. Kuitenkin silloinkin, kun omaisuus pääosin erotetaan, voi syntyä kiistoja omistussuhteista, omaisuuden kuulumisesta avio-oikeuden piiriin tai yhteisten hankintojen jakamisesta.

Yhteisen asunnon kohtalo erottelussa

Yhteisen asunnon käsittely on usein erottelun haastavin osuus. Jos asunto on ostettu yhdessä avioliiton aikana, se on yleensä molempien yhteistä omaisuutta riippumatta avioehtosopimuksesta, ellei sopimuksessa ole määrätty toisin.
Yhteinen asunto voidaan myydä ja myyntihinta jakaa omistussuhteiden mukaan. Vaihtoehtoisesti toinen puoliso voi lunastaa toisen osuuden itselleen. Lunastushinnan määrittäminen vaatii asunnon arvon selvittämistä ja voi johtaa erimielisyyksiin, jos osapuolet eivät ole yksimielisiä arvosta.

Jos asunto on kokonaan toisen puolison omaisuutta ennen avioliittoa hankittuna tai perintönä saatuna, ja avioehtosopimus sulkee pois avio-oikeuden, asunto jää kokonaan sen puolison omaisuudeksi. Toisen puolison asumisoikeus päättyy pääsääntöisesti avioeron myötä, ellei asiasta ole sovittu toisin.

Yritysomaisuuden erottelu

Yritysomaisuuden käsittely erottelussa riippuu siitä, onko kyseessä toisen puolison yritystoiminta vai yhteinen yritys. Jos avioehtosopimuksessa on sovittu yritystoiminnan jäämisestä avio-oikeuden ulkopuolelle, yritys pysyy kokonaan yrittäjäpuolison omaisuutena.

Tämä on tyypillinen järjestely tilanteessa, joissa toinen puoliso harjoittaa merkittävää yritystoimintaa ja haluaa suojata yrityksen avioeron vaikutuksilta. Avioehtosopimus estää sen, että yritys joutuu myytäväksi tai sen määräysvalta jakautuu avioeron yhteydessä.

Jos molemmat puolisot ovat mukana yritystoiminnassa, tilanne on monimutkaisempi. Tällöin joudutaan selvittämään kunkin todellista osuutta yrityksestä ja sen arvosta. Toiminnan jatkuminen vaatii yleensä sopimista siitä, kumpi jatkaa yritystä ja millä ehdoilla toisen osuus lunastetaan.

Velkojen jakautuminen erottelussa

Erottelussa velkojen käsittely noudattaa erilaista logiikkaa kuin osituksessa. Kun osituksessa velat vähennetään yhteisestä omaisuudesta ennen jakoa, erottelussa kukin vastaa lähtökohtaisesti omista veloistaan.

Yhteiset velat, kuten asuntolaina tai muu yhteiseen hankintaan liittyvä laina, jaetaan omistussuhteiden tai sopimuksen perusteella. Jos asunto jää toiselle puolisolle, hänen on yleensä lunastettava myös toisen osuus yhteisestä lainasta tai otettava vastuu koko lainasta.

Velkojen jakaminen voi olla monimutkaista, koska pankit eivät automaattisesti vapauta toista puolisoa yhteisvastuusta pelkän avioeron perusteella. Lainojen järjestäminen uudelleen vaatii usein neuvotteluja rahoittajien kanssa ja mahdollisesti uusien vakuuksien asettamista.

Omaisuuden erottelun etuja ja haittoja

Erottelulla on sekä etuja että haittoja verrattuna perinteiseen ositukseen. Suurin etu on se, että kukin saa pitää oman omaisuutensa, mikä voi olla reilua varsinkin silloin, kun omaisuuserot ovat suuria tai omaisuus on hankittu ennen avioliittoa.

Erottelun haittana on se, että se ei aina johda kohtuulliseen lopputulokseen. Jos toinen puoliso on uhrannut omaa uraansa perheen hyväksi, erottelu saattaa jättää hänet taloudellisesti huonoon asemaan. Lisäksi erottelu ei ota huomioon avioliiton aikana tapahtunutta omaisuuden yhteistä kartuttamista samalla tavalla kuin ositus.

Erottelun sovittelu kohtuuttomuuden välttämiseksi

Vaikka omaisuuden erottelussa lähtökohtana on avioehtosopimuksen noudattaminen, voidaan erottelua sovitella, jos se johtaisi muutoin kohtuuttomaan lopputulokseen. Sovittelu tulee kyseeseen erityisesti tilanteissa, joissa toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua toisen kustannuksella.

Harkittaessa sovittelun tarvetta huomioidaan avioliiton kestoaika, puolisoiden yhteisen talouden hyväksi tekemät toimet sekä omaisuuden kartuttamiseen ja säilyttämiseen osallistuminen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa avioehtosopimus sulkee yritystoiminnan avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta toinen puoliso on 20 vuoden avioliiton aikana hoitanut kotia ja lapsia yrittäjäpuolison keskittyessä yrityksen kehittämiseen, voi erottelu johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen kotona työskennelleen puolison jäädessä ilman toimeentuloa.

Sovittelussa pesänjakaja voi määrätä, että avioehtosopimuksella avio-oikeuden ulkopuolelle suljettu omaisuus käsitellään kokonaan tai osaksi tavallisena avio-oikeuden alaisena omaisuutena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että soviteltu osuus omaisuudesta ositetan puolisoiden kesken normaalisti puoliksi.

Sovitteluvaatimus voidaan esittää joko erottelun yhteydessä tai sen jälkeen. Avioehtosopimuksen sovittelu on kuitenkin poikkeuksellista ja tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa toinen puoliso jäisi muutoin ilman kohtuullista perusturvaa.

Lindbladin lakimiehet auttavat selvittämään omistussuhteet, arvioimaan erottelun ja osituksen seuraukset sekä laatimaan tarvittavat järjestelyt tilanteesi turvaamiseksi. Ota yhteyttä, niin käymme tapauksen läpi ja räätälöimme sinulle sopivan ratkaisun.