21.9.2022
Omakotitalo ja naapurit
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Omakoti-lehdessä
Omakotitalossa asuvan ei tarvitse miettiä samanlaisia järjestyssääntöjä kuin asunto-osakkeessa asuvan, mutta omakotitaloasujankin on hyvä olla selvillä muutamista tärkeistä laeista, jotka liittyvät asujan suhteisiin naapureihin ja kuntaan.
Laki eräistä naapuruussuhteista
Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920, naapuruussuhdelaki) on vuodelta 1920, mutta monilta osiltaan vielä aivan relevantti nykypäivänäkin. Osa sen säännöksistä sisältyy nykyään kaavamääräyksiin tai maankäyttö- ja rakennuslakiin, mutta toiset taas määrittelevät hyvinkin tarkasti naapureiden välisiä asioita. Lain säännökset tarkoitettu suojaamaan naapuria, ettei toisen kiinteistön käyttö aiheuta ongelmia. Tämän vuoksi laissa esimerkiksi säädetään siitä, ettei kattoa saa rakentaa siten (ellei toisin ole sovittu), että vesi tippuu siitä naapurin puolelle. Usein pinnalle nouseva kysymys naapurin puolen oksista ja puunjuurista on ratkaistu naapuruussuhdelaissa: jos naapurin puolen puista tai pensaista tunkeutuu juuria tai roikkuu oksia oman kiinteistön puolelle siten, että ne haittaavat kiinteistön käyttöä, voi ne poistaa oman kiinteistön puolelta omatoimisesti, jollei naapuri tee sitä kehotuksen saatuaan. On muistettava, että oksien tai juurien on aiheuttava haittaa, esimerkiksi juurten vaurioittaessa ajotietä tai istutuksia. Säännös ei siis koske sitä, että naapurin pihapuusta muutaman sentin omalle puolelle tulevat oksat saisi geometrisen tarkasti poistaa.
Sisältö jatkuu opasnoston jälkeen.
Opas: Asuntokaupan virhetilanteet
Asuntokaupoissa on kyse isoista asioista, mutta toisinaan kaupan kohde ei vastaakaan odotuksia. Miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia ja milloin ostajalla on oikeus vaatia hyvitystä? Tämä opas antaa tietoa sekä myyjille että ostajille asuntokaupan virhetilanteisiin liittyen.
Useissa naapuruussuhdelain säännöksissä toistuu idea, että kiinteistön omistaja voi omatoimisesti ja tietyissä tapauksissa naapurin kustannuksella, toteuttaa tarvittavat toimet oman kiinteistönsä suojelemiseksi, jos naapuri ei toimi. Laissa onkin säädetty esimerkiksi siitä, että jos rakennus, muuri tai muu vastaava laitos naapurin puolella uhkaa sortua ja siten tuottaa vahinkoa, on sallittua itse ryhtyä rajoittamaan vahinkoa, jos naapuri ei reagoi kehotukseen korjata ongelma.
Yleiseen viihtyvyyteen liittyen lakia on päivitetty 2000-luvun alussa, jolloin lakiin on otettu säännökset kiinteistön käytöstä. Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.
Metelöintiä koskeva säännös on samankaltainen järjestyslain 3 §:n 2 momentin kanssa, jossa kielletään metelöinti myös yksityisalueella silloin kun sen vaikutuksen ulottuvat myös julkiselle paikalle. Käytännössä tämä konkretisoituu kaupunkialueella varsin helposti katutilan ollessa hyvin lähellä tonttien pihoja ja rakennuksia.
Lasse Jelekäinen, OTM
