5.3.2019

Kun perinnönjakoon tarvitaan pesänselvittäjää ja pesänjakajaa

Aina perinnönjako ei onnistu ilman siihen erikoistunutta, kokenutta asianajajaa. Juhani Tukia Asianajotoimisto Lindbladilta hoitaa vuosittain toistakymmentä pesänselvitystä ja -jakoa, periaatteinaan nopeus, järjestelmällisyys ja empatia.

Pesänselvitysten erikoisosaaja

Perintöoikeus on yksi yli 30-vuotisen uran tehneen Asianajaja Juhani Tukian vahvoista osaamisalueista. Erikoistuminen perintöoikeuteen tapahtui luontevasti, tulleiden toimeksiantojen ohjaamana.

”Pitkän urani aikana olen hoitanut paljon perintöasioita, ja tämän kolmen vuoden aikana, jonka olen nyt ehtinyt olla Asianajotoimisto Lindblad & Co:lla, työni on tiivistynyt erityisesti pesänjakoasioihin. Niitä vain sattui tulemaan paljon, ja kokemuksen myötä minusta on tullut niiden erikoisosaaja”, Tukia perustelee.

Yksityishenkilöiden yhteydenottojen lisäksi Tukiaa työllistävät valtiolta tulevat toimeksiannot pesänselvityksissä.

”Olen valtiokonttorin määräämä pesänhoitaja valtion pesiin Etelä-Karjalan maakunnassa. Kolmen vuoden aikana näitä määräyksiä tullut 18, ja tälläkin hetkellä seitsemän pesänselvitystä on kesken. Kyse on siis tapauksista, joissa vainajalla ei ole ollut perillisiä ja perintö menee valtiolle. Näiden lisäksi yksityisten tekemiä toimeksiantoja on ollut suunnilleen vastaavat määrät”, Tukia kertoo.

Pesänjakajan määräämiseen päädytään monista syistä

Kaikki pesänjakoon liittyvät toimeksiannot eivät tule asianajajalle hoidettaviksi pesän osakkaiden erimielisyyksien takia, vaan syynä voi olla myös pesänjaon monimutkaisuus.

”Enemmän pesiä tuleekin hoidettavaksi juridisen ongelmallisuuden kuin verissä päin riitelyn takia”, Tukia toteaa. ”Toimitusjakoon eli pesänselvittäjän määräämiseen päädytään usein esimerkiksi silloin, kun puolisoista toinen on kuollut jo aiemmin lapsettomana ja leski on perinyt hänet. Kun leski kuolee, ensin kuolleen puolison perilliset ovat toissijaisia perillisiä ja tulevat lesken kuolinpesän osakkaiksi.”

”Pesänselvittäjää tarvitaan usein myös silloin, kun joku osakkaista on vajaavaltainen eli edunvalvonnassa oleva. Myös tilanteissa, joissa kuolleen henkilön omaisuuteen on kuulunut aiempia jakamattomia kuolinpesiä, kuten maatiloja, vaatii selvittäminen jo paljon osaamista.”

Riitatilanteitakin valitettavasti on, ja Tukian kokemusten mukaan erimielisyys perinnönjaossa voi syntyä hyvin monenlaisista syistä.

”Jos joku perillisistä on saanut perittävältä aiemmin lahjoja tai ennakkoperintöä, niistä voi tulla riitaa. Joskus tilanne kärjistyy tunteita herättävien yksityiskohtien, kuten äidin kansallispuvun takia, eikä muistakaan asioista sen jälkeen enää päästä yhteisymmärrykseen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan erotuomariksi pesänjakaja”, Tukia sanoo.

Riitainen kuolinpesän hallinta vaatii diplomaatin taitoja

Pesänjakoon liittyvistä haasteista hankalimmiksi Tukia kokee juuri riitatilanteisiin liittyvät ongelmat.

”Pesänjaossa on toki kaikenlaisia käytännön haasteita, mutta suurin haaste on riitainen pesä. Kokouksissa saattavat kerta kaikkiaan liekit leimahdella ja haarukat lennellä. Joskus on haastavaa saada ihmiset puhumaan asioista asioina eikä menneisyyden kipuiluista. Joku on saattanut saada vaikkapa enemmän tukea vanhemmiltaan, asia vedetään prosessiin mukaan ja ruvetaan esittämään siihen liittyviä väitteitä”, Tukia kuvailee.

”Tavallinen riita liittyy siihen, että joku perillisistä on hoitanut vanhempiaan ja haluaa siitä korvausta, vaikkei asiasta ole minkäänlaista sopimusta. Näissä tapauksissa kannattaisi vanhempien kanssa tehdä jo ennakkoon kirjallinen sopimus siitä, saako lapsi jonkinlaisen palkkion antamastaan avusta. Vanhemmat voivat korvata avun saannin esimerkiksi elinaikaisilla lahjoituksilla, joihin kirjataan, että lahjoja ei tule huomioida saajansa ennakkoperintönä. Yksi tapa avun korvaamiseen on laatia siitä testamenttimääräys. Jälkeenpäin korvauksen vaatiminen on usein myöhäistä, ja tilanteesta tulee potentiaalinen kiistelyn aihe.”

”Riitaisissa kokouksissa pesänjakajan on tietysti helppo sanoa, että pysytäänpä asiassa, mutta se ei aina auta. Silloin täytyy osata käyttää diplomatiaa, jotta pesänjaon saa hoidettua. Pahimmillaan pesän osakkaat saattavat tehdä toisiaan vastaan jopa rikosilmoituksia.”

Ymmärryksellä päästään pesänjaossa pitkälle

Vaikka laki on usein riidoista huolimatta yksiselitteinen, Tukia korostaa tilanteiden hoitamisessa kaikkien osapuolten ymmärtämistä.

”Minulla on alalta pitkä kokemus, joten olen ymmärtäväinen kaikkien näkökulmiin. Sen jälkeen on kuitenkin otettava lainsäädäntö esiin. Laki on laki ja tunteet ovat tunteita, mutta ihmisiä voi ystävällisesti ohjata ymmärtämään asioita. On hienoa, kun pystyy tasoittelemaan jonkinasteisen riidan kokemuksella, empatiakyvyllä ja diplomatialla niin, että kaikki lähtevät paikalta hymyillen. Joskus asiakkaat ovat hoidetun pesänjaon jälkeen helpottuneina todenneet, että en olisi uskonut, että tämäkin selviää joskus.”

”Positiivista palautetta tulee usein myös asioiden hoitamisen nopeudesta. Tässä työssä tärkeää on järjestelmällisyys ja se, että osaa tehdä asiat oikeassa järjestyksessä. Niin prosessi etenee mahdollisimman joutuisasti.”

Myös pesän osakkaille Tukia antaa neuvon yrittää ymmärtää kaikkien osapuolten näkökantoja.

”Riidan kylvämistä ja provosoitumista kannattaa välttää, sillä koko kuolinpesälle on haitallista, jos pieniäkin asioita setvitään pitkään. Siihen kuluu pesänselvittäjältä aikaa, se näkyy laskussa ja vähentää näin kaikkien perintöä. Viisainta on pysyä rauhallisena, niin asiat on helpointa hoitaa.”