Yrityksen alihankinta­sopimus

Alihankinnasta puhutaan silloin, kun hanketta toteuttava yritys hankkii jonkin osan työn suorituksesta tai tarpeistosta muulta taholta. Hankkeen suorittajalla itsellään ei välttämättä ole resursseja tai halua kaikkien hankkeen osa-alueiden hoitamiseen itsenäisesti. Alihankintasopimus voi olla esimerkiksi valmistusalihankintasopimus tai työalihankintasopimus.

Loppuasiakas voi puuttua alihankintaan vain sopimuksen nojalla

Alihankinnassa on kyse sopimusketjusta: ensin on tehty pääsopimus jonkin hankkeen toteuttamisesta. Toinen sopimus eli alihankintasopimus syntyy, kun päähankkeen toteuttamisesta vastaava taho tilaa osasuorituksen kolmannelta.

Kyse on kahdesta itsenäisestä sopimuksesta. Päähankkeen tilaaja ja alihankkija eivät siten ole keskenään lähtökohtaisesti missään sopimussuhteessa, eikä heillä ole toisiinsa nähden oikeuksia ja velvollisuuksia.

Tilaaja voi myös kieltää alihankkijoiden käytön tai edellyttää, että käytettävät alihankkijat tulee hyväksyttää ensin tilaajalla. Tällaiset ehdot on kuitenkin otettava nimenomaisesti osaksi sopimusta.

Alihankintasopimus koskee tuloksia, ei työpanosta

Olennaista alihankinnassa on, että alihankintasopimus tehdään työn lopputuloksesta eikä työtä suorittavien henkilöiden työpanoksesta. Mikäli tarkoituksena on siirtää työntekijöiden työpanos, on kyse vuokratyöstä.

Vaikka alihankinta ja vuokratyö ovat käsitteinä melko lähellä toisiaan, eikä rajanveto ole käytännössäkään aina yksinkertainen, on kyse kuitenkin kahdesta eri järjestelystä, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa vastuukysymysten osalta. Alihankinnassa, toisin kuin vuokratyössä, ei siirretä työnantajavelvollisuuksia ja -oikeuksia.

Kirjallisen dokumentaation merkitys

Alihankinnassa kokonaishanke muodostuu osasuoritusten kokonaisuudesta. Yhden osasuorituksen etenemisellä on usein suuri merkitys kokonaishankkeen onnistumiselle ja aikataulussa pysymiselle. Viivästykset ja virheellisyydet jossain sopimusketjun osassa johtavat usein siihen, että koko hankkeen toteutumiseen tulee muutoksia.

Kirjallisen alihankintasopimuksen merkitys korostuukin alihankintatilanteissa. Mitä paremmin sopimuspuolten velvoitteet ja vastuiden laajuus on alihankintasopimuksessa eritelty, sitä helpommin ristiriidat ovat ongelmatilanteissa ratkaistavissa. Usein osapuolet saattavat neuvotteluissa sopia suullisesti sopimuksen tarkasta sisällöstä, mutta suullisesti sovitut asiat on kuitenkin vaikea näyttää myöhemmin toteen. Ohjenuorana olisikin hyvä pitää, että kaikki sovitut asiat ovat nähtävissä myös kirjallisessa sopimuksessa.

Dokumentaatio on tärkeää koko hankkeen ajan. Esimerkiksi rakennushankkeissa kaikki tehdyt työt tulisi merkitä mahdollisimman totuudenmukaisesti työmaapäiväkirjaan ja työmaakokouspöytäkirjat tulisi tehdä mahdollisimman tarkoiksi.