5.10.2010

Yritysten riitojen ratkaiseminen välimiesmenettelyssä

Yrittäjäposti 1/2010

Suomen yhteiskuntajärjestelmä tarjoaa useita vaihtoehtoja yksityisoikeudellisten riita-asioiden ratkaisulle. Usein päästään osapuolia tyydyttävään ratkaisuun keskinäisissä neuvotteluissa, jotka tällaisissa tapauksissa päättyvät osapuolten väliseen sopimukseen sovinnon ehdoista. Yhä useammin riidat löytävät ratkaisunsa myös erilaisista vaihtoehtoisista konfliktinratkaisumenetelmistä, joiden kaikkien tarkoituksena on järjestelmällisesti selvittää sovintomahdollisuuksia matalalla profiililla ja osapuolten keskinäistä kokonaisetua hakien. Yritysten välisiä sopimuksia koskevissa riidoissa välimiesmenettely on kuitenkin muodostunut keskeiseksi ratkaisukeinoksi ja sen asema on jatkuvasti vahvistunut julkisen tuomioistuinjärjestelmän kustannuksella.

Yleinen tuomioistuinjärjestelmä

Julkisen vallan tarjoama riitojen ratkaisumekanismi on yleinen tuomioistuinjärjestelmä, jossa osapuolet voivat vastapuolen kannasta riippumatta saattaa siviilioikeudelliset riitansa ensiasteessa käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Yleisen tuomioistuinjärjestelmän toimivuutta riitojenratkaisijana on arvosteltu jo pitkään, mikä on näkynyt käräjäoikeuksien ja etenkin hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden pienenevinä riita-asiamäärinä. Kehitys on johtanut siihen, että käräjäoikeudet keskittyvät nykyisin rikosasioiden ratkaisemiseen kun taas riita-asioiden osuus kaikista oikeudenkäynnissä ratkaistuista asioista on vain muutama prosentti. Edellä esitetystä huolimatta yleisen tuomioistuinjärjestelmän rooli riitojen ratkaisufoorumina säilyy merkityksellisenä vastaisuudessakin ainakin silloin, kun riidan toisena osapuolena on pieni yritys tai yksityinen henkilö.

Välimiesoikeus vai yleinen tuomioistuin?

Suomalaiset yritykset valitsevat sopimuksissaan välimiesmenettelyn riitojen ratkaisukeinoksi monien teollisuusmaiden yrityksiä useammin. Yleiseen tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna yritysten välisissä sopimuksissa välimiesmenettelyllä on puolellaan ainakin seuraavat ilmeiset edut

1. Nopeus: Välimiesmenettely on yleistä tuomioistuinkäsittelyä nopeampaa. Lainvoimaisen tuomion saaminen yleisessä tuomioistuinkäsittelyssä voi pisimmillään kestää useita vuosia, mutta välitystuomion saa esimerkiksi Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisissa menettelyissä keskimäärin yhdeksässä kuukaudessa. Jos on sovittu riidan ratkaisusta välityslautakunnan sääntöjen mukaisessa nopeutetussa käsittelyssä, tulee tuomio antaa kolmessa kuukaudessa.

2. Lopullisuus: Välitystuomio on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta. Yleisessä tuomioistuinjärjestelmässä annetuista riita-asiatuomioista valittaminen on taas pääsääntö etenkin suuria intressejä käsittelevissä riita-asioissa. Kolmessa oikeusasteessa ratkaisu voi pahimmillaan kestää vuosia ja saada lopullisen sisältönsä vasta korkeimman oikeuden ratkaisun myötä.

3. Luottamuksellisuus: Välimiesmenettelyssä asian käsittely, asianosaistiedot ja asiassa annettava välitystuomio eivät ole julkisia. Yleisessä tuomioistuinjärjestelmässä taas pääsääntönä on käsittelyn julkisuus, josta tuomioistuin voi harkintansa mukaan poiketa esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuksien osalta. Monesti kuitenkin jo julkisuuteen päässyt tieto riita-asian vireilläolosta on osapuolten kannalta niin epäedullinen, että asian ratkaisufoorumina turvaudutaan välimiesmenettelyyn.

4. Asiantuntemus: Esimerkiksi Keskuskauppakamarin välityslautakunta nimeää välimiehet ratkaistavan asian erityispiirteiden mukaan siten, että välimiehillä on mahdollisuuksien mukaan kyseisen asian ratkaisemiseksi tarvittava erityinen asiantuntemus. Yleisen tuomioistuinjärjestelmän tuomareilla ei taas ole mahdollisuutta merkittävästi erikoistua tietynlaisten riita-asioiden erityispiirteisiin.

Välityssopimukset ja niiden viittaukset eri välitysorganisaatioihin

Välimiesmenettelyä voidaan käyttää riitojen ratkaisussa vain, jos osapuolet niin sopivat. Yleensä asiasta on sovittu jo sopimuksessa, jota koskevasta riita-asiasta on kysymys. Välimiesmenettelyyn voidaan kuitenkin osapuolten välimiesmenettelyä koskevalla sopimuksella turvautua vielä esimerkiksi riita-asian käräjäoikeuskäsittelyn alettua.

Sopimuksissa välityslausekkeet on sisällytetty riitojen tai erimielisyyksien ratkaisemista koskevaan sopimuksen kohtaan. Välityslausekkeessa osapuolten tulisi sopia vähintään välimiehet nimeävästä tahosta ja menettelyyn sovellettavista säännöistä. Näin vältytään menettelyn aloittamiseen liittyvät erillisjärjestelyt ja menettelytapoja koskevat erimielisyydet, jotka voivat tarpeettomasti viivyttää itse asian käsittelyä.

Kansainvälisissä yritystenvälisissä sopimussuhteissa viitataan useimmiten erilaisiin välimiehiä nimeäviin organisaatioihin ja niiden julkaisemiin menettelysääntöihin. Tällaisia ovat erityisesti alueelliset ja kansalliset kauppakamarit sekä Kansainvälinen Kauppakamari ICC Pariisissa. Suomalaisten yritysten välisissä sopimuksissa viitataan yleisimmin Keskuskauppakamarin välityslautakuntaan ja sen sääntöihin. Ulkomaankaupassa välityslauseke toimii myös keinona saada riitojen ratkaisu puolueettomalle maaperälle kolmanteen valtioon. Tämän vuoksi esimerkiksi Venäjälle vientiä harjoittavien suuryritysten suosima välimiesorganisaatio on jo vuosia ollut Tukholman kauppakamarin välityslautakunta.

Menettely

Välimiesmenettelyn yksityiskohtaiset menettelytavat määräytyvät kulloinkin noudatettavien sääntöjen mukaisesti. Lisäksi välimiesoikeus voi antaa menettelystä tapauskohtaisia ohjeita. Välimiesmenettely aloitetaan toimittamalla kirjallinen hakemus välityslautakunnalle tai muulle välimiehiä nimeävälle organisaatiolle, johon sopimuksessa on viitattu. Hakemuksen yhteydessä tulee tavallisesti suorittaa rekisteröintimaksu, jonka suorittamisen jälkeen nimetään välimiesoikeus käsittelemään asia. Nimeävä taho voi myös edellyttää osapuolilta vakuutta välimiesoikeuden kustannusten varalle.

Asian käsittely välimiesoikeudessa käynnistyy kantajan kannekirjelmällä ja etenee vastaajan vastineen kautta tavallisesti suulliseen käsittelyyn. Osapuolet voivat esittää menettelyssä näyttöä vaatimustensa tueksi esimerkiksi kirjallisilla todisteilla sekä todistajan- ja asiantuntijanlausunnoilla. Selvityksen saatuaan välimiesoikeus antaa tuomionsa asiassa.

Välimiesoikeuksien tuomiot ovat erilaisten kansainvälisten sopimusten perusteella täytäntöönpantavissa useimmissa maailman valtioissa.

Välimiesmenettelyn kustannukset

Riidan osapuolet vastaavat välimiesoikeuden kustannuksista, jotka muodostavat yleiseen tuomioistuinjärjestelmään verrattuna huomattavan kustannuserän. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin välityslautakunnan rekisteröintimaksu ja välimiesoikeuden ohjepalkkio kasvavat riidan intressin kasvaessa. 100.000 euron riidan rekisteröintimaksu on välityslautakunnan sääntöjen mukaan 3.000 euroa, palkkio-ohjeen mukainen yksijäsenisen välimiesoikeuden vähimmäispalkkio 3.650 euroa ja enimmäispalkkio 10.650 euroa, joista voidaan kuitenkin poiketa asian vaikeusasteen mukaan ylös tai alaspäin. Nopeutetussa menettelyssä sovelletaan lähtökohtaisesti palkkio-ohjeen mukaisia vähimmäispalkkioita.

Koska välimiesoikeuden menettely on yleistä tuomioistuinmenettelyä suoraviivaisempaa, yksinkertaisempaa ja nopeampaa, jäävät riidan osapuolten asianajokustannukset välimiesoikeudessa monesti yleisen tuomioistuimen asianajokustannuksia pienemmiksi. Erityisen suuri osapuolten kustannuksia hillitsevä merkitys on sillä, ettei välimiestuomioista ole mahdollista valittaa. Kun nämä kustannustehokkuuteen liittyvät seikat yhdistetään välimiesmenettelyn muihin keskeisiin etuihin, ei suomalaisyritysten välimiesmenettelyä kohtaan osoittama suosio aiheuta lainkaan ihmetystä.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad