16.9.2025

Kilpailukielto johtajasopimuksessa

Kilpailukielto on yksi johtajasopimusten keskeisimmistä, mutta samalla kiistanalaisimmista ehdoista. Sen tarkoituksena on suojata yrityksen liiketoimintaa, mutta samalla se rajoittaa johtajan tulevia työllistymismahdollisuuksia. Siksi kilpailukieltoehtojen tulee olla huolellisesti laadittuja, tasapainoisia ja oikeudellisesti kestäviä.

Miksi kilpailukielto on tärkeä johtajasopimuksessa?

Johtajilla on usein pääsy yrityksen arkaluontoisiin liikesalaisuuksiin, asiakassuhteisiin ja strategisiin suunnitelmiin. Ilman kilpailukieltoa he voisivat siirtyä kilpailijan palvelukseen tai perustaa oman kilpailevan yrityksen välittömästi työsuhteen päätyttyä, mikä voisi aiheuttaa merkittävää haittaa entiselle työnantajalle.

Kilpailukiellon keskeisiä tavoitteita ovat liikesalaisuuksien ja strategiatiedon suojaaminen, asiakassuhteiden säilyttäminen, investointien ja koulutuksen tuoton turvaaminen sekä epäreilun kilpailun estäminen. Toimitusjohtajan kohdalla kilpailukielto on usein erityisen merkityksellinen, koska hänellä on yrityksen toimintaan ja strategisiin päätöksiin laajin pääsy.

Kilpailukiellon sisältö ja rajaaminen

Kilpailukielto ei voi olla rajaton, vaan sen on oltava kohtuullinen niin ajallisesti kuin alueellisesti. Lisäksi sen tulee perustua yrityksen todellisiin ja suojeltaviin intresseihin.

Mikäli kyseessä on työsopimuslain piirissä oleva johtaja, työsopimuslain kilpailukieltosäännöstä on noudatettava kilpailukieltoehdon laadinnassa. Säännöksen mukaan kilpailukielto on mahdollinen vain erityisen painavasta syystä. Se ei sido työntekijää, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Tyypillisesti kilpailukiellossa määritellään kielletyt toimialat ja liiketoiminta-alueet, maantieteellinen vaikutusalue, kilpailukiellon kesto (usein 6–24 kuukautta), korvaus kilpailukiellon ajalta sekä sanktiot sen rikkomisesta.

Oikeuskäytännössä kilpailukielto on sitä todennäköisemmin pätevä, mitä korkeammassa asemassa henkilö on ollut, mitä arkaluontoisempaa tietoa hänellä on ollut käytössään, mitä täsmällisemmin ehto on rajattu ja mitä kohtuullisempi korvaus siitä maksetaan.

Lue lisää kilpailukieltosopimuksesta ›

Korvaukset ja sanktiot

Työsopimuslain mukainen kilpailukielto aiheuttaa työnantajalle velvollisuuden maksaa korvausta. Korvauksen määrä on 40 tai 60 % työntekijän entisestä palkasta, riippuen kilpailukiellon kestosta.

Toimitusjohtajan kohdalla korvausta ei ole laissa määritelty. Täysin korvaukseton kilpailukielto voi olla kohtuuton ja pätemätön.

Kilpailukiellon rikkomisen seuraamus johtajalle on tyypillisesti sopimussakko.

Milloin kilpailukielto voidaan sivuuttaa?

Tuomioistuin voi sovitella kilpailukieltoa tai todeta sen pätemättömäksi, jos ehto on kohtuuton osapuolten oikeutettuja etuja arvioitaessa.

Kilpailukielto voi osoittautua kohtuuttomaksi, jos se on liian laaja-alainen tai pitkä, jos siitä maksettava korvaus on riittämätön, jos työnantajalla ei ole todellista suojeltavaa etua tai jos johtajan asema ei ole edellyttänyt laajaa kilpailukieltoa.

Asiantunteva apu kilpailukieltosopimusten laadintaan

Kilpailukiellon suunnittelu vaatii tasapainoa työnantajan suojaamisen ja johtajan työllistymismahdollisuuksien turvaamisen välillä. Liian tiukat ehdot voivat osoittautua pätemättömiksi, kun taas liian löysät voivat jäädä tehottomiksi.

Lindbladin työoikeuden asiantuntijat tukevat yrityksiä kilpailukieltoehtojen laatimisessa ja arvioinnissa, korvausten ja sanktioiden mitoittamisessa, rikkomustilanteiden käsittelyssä sekä sovitteluneuvotteluissa.

Varmista johtajasopimuksen kilpailukielto on sekä oikeudellinen pätevyys että käytännön toimivuus kääntymällä asiantuntijoidemme puoleen.