8.5.2018

Riitainen kuolinpesä

Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu kuolleen henkilön varoista ja veloista. Tämän taloudellisen kokonaisuuden osakkaita ovat vainajan perintökaaren mukaiset perilliset sekä mahdolliset yleistestamentinsaajat. Vainajan eloonjäänyt puoliso on osakas ositukseen saakka, jos hänellä on avio-oikeus kuolleen puolisonsa omaisuuteen.

Kuolinpesän asioiden selvittely yhteisymmärryksessä ei aina suju kitkattomasti. Erimielisyyttä saattavat aiheuttaa erinäisten menettelytapojen ja arvomääritysten lisäksi myös sellaiset vainajan elinaikaiset tapahtumat, joilla ei ole varsinaista liityntää itse pesän selvitykseen tai perinnönjakoon. Tällaisissa tapauksissa pesän osakkaat saattavat kokea yhteistyön mahdottomaksi ja kuolinpesän on turvauduttava selvityksessä ja jaossa ulkopuoliseen objektiiviseen tahoon. Kuolinpesän selvittäminen voi muodostua haastavaksi ilman riitaisuuksiakin. Esimerkkinä tapaukset, joissa osakkaina on alaikäisiä henkilöitä, jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, pesä on ylivelkainen tai joku osakkaista on määrätty edunvalvontaan.

Kokemukseni perusteella vaikeimpia osakkaiden kesken selvitettäviä asioita tuntuvat olevan kuolinpesään kuuluvat irtaimiston esineet, joilla on enemmän tunnearvoa kuin rahallista arvoa. Hankalimmissa tapauksissa tällaisille tunne-esineillekin on pesänjakotilanteessa määriteltävä rahallinen arvo, jolloin ongelmat voivat kärjistyä entisestään.

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan käyttäminen

Mikäli kuolinpesän asioiden hoitaminen osakkaiden yhteishallinnolla osoittautuu mahdottomaksi, kullakin kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Pesänselvittäjän tai -jakajan määräämisen jälkeen osakkaiden tulee luovuttaa kuolinpesä määrätyn pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan hallintaan. Pesänselvittäjällä on määräyksen saatuaan oikeus ja velvollisuus hoitaa pesän asioita ja tehdä oikeustoimia sen puolesta. Pesänselvittäjän ja -jakajan tulee järjestää tarvittava määrä pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksia, joissa osakkailla on mahdollisuus esittää kuolinpesän asioita ja perinnönjakoa koskevat vaatimuksensa sekä neuvotella mahdollisista erimielisyyksistään. Pesänjakajalla ja -selvittäjällä on velvollisuus kertoa tasapuolisesti kuolinpesän osakkaille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, sekä pyrkiä saamaan aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä sovinto.  Jos sovintoa ei yrityksistä huolimatta synny, pesänjakajan tulee suorittaa toimitusjako pesän osakkaiden välillä lain säännöksiä noudattaen. Pesän osakkailla on oikeus moittia pesänjakajan tekemää jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa jakopäätöksen tekemisestä.

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan palkkio

Pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään ja korvaus siitä aiheutuneista kuluista. Palkkio ja korvaus maksetaan kuolinpesän varoista. Pesänjakajan palveluiden hinta määräytyy tavallisimmin tehtäviin käytetyn ajan perusteella. Mitä useampia erimielisyyksien aiheita kuolinpesän osakkaat siirtävät pesänjakajan ratkaistavaksi, sitä korkeammaksi pesänjakajalle maksettava korvaus kohoaa. On siis suositeltavaa pyrkiä osakkaiden kesken sopimaan ainakin taloudellisesti vähämerkityksellisimmistä asioista keskenään.

Siltä osin kuin asianosaiset pääsevät toimitusjaossa perinnön jakamisesta keskenään sopimukseen, pesänjakaja vahvistaa sopimuksen, ja liittää sen osaksi laatimaansa jakokirjaa. Niiltä osin kuin sopimukseen ei päästä, pesänjakaja tekee jakoratkaisun itsenäisesti ja laatii kokonaisjaosta jakokirjan, jonka yksin allekirjoittaa. Osakkaat voivat halutessaan omilla allekirjoituksillaan ilmoittaa hyväksyvänsä jaon ja sitoutua olemaan jakoa moittimatta, jolloin jako tulee heti lainvoimaiseksi. Jos näin ei menetellä, jako tulee lainvoimaiseksi 6 kk:n moiteajan kuluttua, mikäli kukaan osakkaista ei moiteajan kuluessa ole nostanut jakoa koskevaa moitekannetta käräjäoikeudessa kaikkia muita osakkaista vastaan.