7.4.2016

Konkurssivalvonta

Konkurssivalvonta tarkoittaa velkojan oikeutta valvoa saatavansa ja saada sille suoritus sekä käyttää muita lain mukaan velkojalle kuuluvia oikeuksia.

Velkojen valvonta tapahtuu toimittamalla pesänhoitajalle valvontakirjelmä.

Konkurssivalvontaa sääntelee pääasiallisesti konkurssilaki (12 luku) ja eräissä tapauksissa Euroopan unionin neuvoston (EY) asetus maksukyvyttömyysmenettelyistä.

Pesänhoitajan velvollisuudet konkurssivalvonnan alussa

Pesänhoitaja määrää valvontapäivän, johon mennessä velkojien tulee valvoa saatavansa.

Valvontapäivä tulee määrätä ilman aiheetonta viivytystä ja valvontapäivän tulee olla aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua määräyksestä.

Pesänhoitaja ilmoittaa lisäksi valvontapäivän määräämisestä tuomioistuimelle ja huolehtii konkurssivalvontaa koskevan kuulutuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Valvontapäivää voidaan muuttaa, mikäli siihen on tarvetta päivää määrättäessä tapahtuneen virheen tai muun syyn vuoksi.

Valvontakirjelmä

Konkurssilain mukaan velkoja valvoo saataviaan toimittamalla valvontakirjeen pesänhoitajalle. Valvontakirjelmä tulee lähettää pesänhoitajalle henkilökohtaisesti, pääsääntöisesti postitse tai sähköisesti, jos pesänhoitaja ei muutoin ohjeista.

Lain mukaan valvontakirjelmässä on ilmoitettava:

  1. Saatavan pääoma, pääomalle kertynyt korko konkurssin alkamiseen asti, konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta vaadittava korko sekä viivästyskorko ja muut viivästysseuraamukset tai, jos saatavan määrää tai enimmäismäärää ei voida ilmoittaa, syy siihen.

Jos saatavan määrä ei ole vielä tiedossa, pitää kirjelmässä ilmoittaa enimmäismäärä. Jos enimmäismääräkään ei ole tiedossa, tulee ilmoittaa syy siihen.

  1. Saatavan peruste riittävästi yksilöitynä.

Saatavan perusteen yksilöinnillä tarkoitetaan oikeussuhteen (esim. vuokrasaatava) ilmoittamista.

  1. Koron peruste riittävästi yksilöitynä sekä aika, jolta korkoa vaaditaan.
  1. Vaaditaanko saatavalle etuoikeutta ja se, mihin vaatimus perustuu.

Saatavan etuoikeuksista esimerkkinä saatava, jonka vakuutena on yrityskiinnitys.

  1. Tiedot panttioikeuden perustamisesta ja sisällöstä, jos velkojalla on velallisen omaisuutta saatavansa panttina.
  1. Velkojan nimi ja yhteystiedot sekä henkilö tai yksikkö, jolle konkurssivalvontaa koskevat tiedustelut voidaan osoittaa.

Velkojan on täsmällisesti yksilöitävä pesänhoitajalle se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon velkoja vetoaa, ja se, mistä asiakirjat ovat saatavissa, jollei niitä toimiteta pesänhoitajalle.

Pesänhoitaja voi ottaa saatavan huomioon ilman velkojan konkurssivalvontaa, jos saatavan peruste ja määrä on selvä. Tämä on kuitenkin todellisuudessa suhteellisen poikkeuksellista.

Velan kuittauksesta

Jos velkoja haluaa käyttää kuittausoikeutta, tulee hänen ilmoittaa siitä valvontakirjelmässä ja sisällytettävä kirjelmään tarpeelliset tiedot.

Mikäli velka velalliselle alittaa oman saatavan määrän, voi hän valvoa yli menevän osan edellä mainittuun normaaliin tapaan.

Jälkivalvonta

Mikäli velkoja ei esitä saatavaansa pesänhoitajalle valvontapäivään mennessä, on hänen mahdollista valvoa saatavansa vielä jälkivalvonnan kautta. Jälkivalvonnan takarajana on jakoluettelon vahvistaminen. Jälkivalvonnassa velkojan tulee maksaa yhden prosentin suuruinen maksu valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä, kuitenkin vähintään 600 euroa ja korkeintaan 6000 euroa.

Maksua ei kuitenkaan peritä jos velkojalle ei ole ilmoitettu valvonnasta tai saatavan valvomatta jättämiselle on ollut laillinen este.

Maksun suorittamatta jättäminen ei tee valvonnasta pätemätöntä, mutta aiheuttaa sen, ettei velkoja voi käyttää pesässä päätösvaltaa.

 

 

 

 

 

 

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad