Suomen oikeusjärjestyksen mukaan avioliiton päättyessä voidaan toimittaa omaisuuden ositus, tai jos puolisoilla ei avioehdon takia ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden erottelu.

Lain mukaan Suomessa avioliitto päättyy joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Molemmissa tapauksissa kummallakin osapuolella on itsenäinen oikeus vaatia omaisuuden ositusta. Avioerossa tämä tarkoittaa puolisoita ja kuolemantapauksessa osapuolina ovat leski ja ensiksi kuolleen puolison perilliset.

Osituksen toimittamiselle ei ole asetettu määräaikaa eikä ositusvaade vanhene normaalien vanhentumissäännösten puitteissa. Ositus on toimitettava viimeistään kuitenkin osapuolten kuoltua ennen kuin perinnönjako on mahdollinen.

Jaettavan omaisuuden laajuus määräytyy ositusperusteen syntyhetken mukaisesti ja omaisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan sen jälkeen, kun puolisoiden velat on vähennetty. Enemmän omistavan puolison velvollisuus on antaa tasoitusta vähemmän omistavalle. Jaettaessa omaisuutta omistussuhteet voivat muuttua ja omistusoikeuden osoittamiseksi tarvitaan lainvoimainen ositussopimus.

Osituksen toimittamista välittömästi avioliiton päätyttyä voidaan suositella kaikissa tilanteissa: myös niissä, joissa avioliitto on kestänyt vain vähän aikaa. Näin vältetään monia ongelmatilanteita, kuten omaisuuden omistussuhteiden muutokset avioeron jälkeen, arvostuskysymykset sekä omaisuuden hupenemiseen ja tasingonmaksukykyyn liittyvät ongelmat.

Sopimus- vai toimitusositus?

Ositus voidaan toimittaa sopimusosituksena tai tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimesta. Mikäli sopimusta ei ole tehty eikä osituksen loppuun saattamista voida näyttää toteen, kumpi tahansa puolisoista on oikeutettu hakemaan pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi vielä vuosienkin jälkeen avioerosta. Pääsääntöisesti puolisoiden välisiä taloudellisia asioita ei ratkota tuomioistuimessa. Mikäli puolisot eivät kykene sopimaan asioista sovinnollisesti, tuomioistuimen määräämällä pesänjakajalla on toimivalta päättää myös muiden riitaisten kysymysten lisäksi siitä, voidaanko ositus katsoa jo lopullisesti toimitetuksi tai onko ositusvaade mahdollisesti menetetty passiivisuuden perusteella.

Avoliitto erityistilanteena

Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii, suoritetaan avoliiton päättymisen jälkeen omaisuuden erottelu.

Avoerossa kumpikin osapuoli pitää oman omaisuutensa ja yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan. Erottelusta laaditaan erottelukirja samanlaisella sisällöllä kuin perinnönjakokirja (linkki perinnönjakokirjaan). Erottelua varten voi hakea myös pesänselvittäjää.

Vaikka avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on avopuolison mahdollista hakea hyvitystä toiselta avopuolisolta yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta, esimerkiksi jos avopuoliso on käyttänyt omia varojaan yhteistalouden hyväksi. Hyvityksen määrästä voidaan sopia, vaade voidaan antaa pesänselvittäjälle, tai jos pesänselvittäjää ei ole, vaade voidaan ratkaista käräjäoikeudessa.

Opas: Testamentin suunnittelu

Kokosimme selkeälukuiseksi oppaaksi tärkeimmät asiat, jotka jokaisen on hyvä tietää testamenttia tehdessään tai sen tekemisen tarpeellisuutta miettiessään.

Lindbladin asiantuntijat apunasi

Ota yhteyttä, niin autamme osituksen tai omaisuuden erottelussa.

Juhani Tukia

Ota yhteyttä

Täytä oheinen yhteydenottolomake ja palaamme asiaasi pian! Voit myös tutustua sivustomme monipuolisiin materiaaleihin, kuten artikkeleihin ja oppaisiin.

  • Hidden
  • Hidden
  • Hidden
  • Hidden
  • Hidden
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
© 2021 Asianajotoimisto Lindblad