15.12.2015

Avoparin perinnönjako

Tämä artikkeli on julkaistu Suomen hautaustoimistojen liitto ry:n Tiimalasi -lehdessä.

Avoliitot ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenien aikana niin, että avoliitosta on tullut yhteiskunnallisesti merkittävä perhemuoto. Avoliitto ei kuitenkaan saa samanlaista oikeudellista suojaa kuin avioliitto, jolloin testamenttien ja muiden yksityisoikeudellisten sopimusten merkitys on huomattava.

Kahdenlaisia avoliittoja

Avoliittoja on oikeudellisesti kahdenlaisia. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu laki eli avoliittolaki sääntelee avoliittoja, joissa osapuolet ovat asuneet yhteisessä taloudessa vähintään viisi vuotta. Tämän lisäksi laki sääntelee avoliittoja, joissa avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Mikäli nämä kriteerit eivät täyty, kysymyksessä on lailla sääntelemätön avoliitto.

Avopuolison perintöoikeus

Kummassakaan avoliittomuodossa avopuolisolla ei ole perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Tällöin avopuolison kuoleman jälkeen omaisuus kuuluu pääsääntöisesti nimiperiaatteen perusteella sille, kumpi omaisuuden omisti molempien eläessä.

Avopuolisot voivat hankkia omaisuutta myös yhteisesti, jolloin avopuolisoiden katsotaan omistavan omaisuuden yhtä suurin osuuksin, ellei muuta osoiteta. Yhteisomistustilanteissakaan avoleskellä ei ole oikeutta pitää jäämistöä jakamattomana, vaan on mahdollista, että esimerkiksi yhteisesti omistettu asunto on ensiksi kuolleen avopuolison jäämistön jakamiseksi myytävä.

Lailla säädellyssä avoliitossa omaisuus jaetaan omaisuuden erottelussa, jos avopuoliso tai avopuolison perillinen sitä vaatii. Avoleskellä ja kuolleen avopuolison perillisellä on myös oikeus hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Nämä säännökset ovat pakottavaa oikeutta, joten vaatimuksia omaisuuden erottelusta tai pesänjakajan määräämisestä ei voida estää sopimuksin. Laki ei kuitenkaan aseta velvoitetta omaisuuden erottelulle tai pesänjakajan vaatimiselle.

Oikeus hyvitykseen

Lailla säädellyssä avoliitossa avoleskellä voi olla oikeus hyvitykseen, joka perustuu avolesken panokseen yhteistalouden hoitamisessa. Hyvityksen edellytyksenä on, että avoleski on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella kartuttanut tai säilyttänyt toisen avopuolison omaisuutta. Näissä tilanteissa yhteistalouden purkaminen omistussuhteiden perusteella tulee johtaa perusteettoman edun saamiseen toisen avopuolison kustannuksella. Avoleski ei voi saada hyvitystä, mikäli toisen avopuolison saama perusteeton etu on olosuhteet huomioiden vähäinen.

Hyvitystä harkittaessa avopuolison panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoittaminen toisen avopuolison omaisuuteen tai muu näihin rinnastettava toiminta.

Hyvityksen osalta on huomattava, että hyvitystä koskeva säännös on tahdonvaltainen, joten siitä voidaan poiketa sopimuksin. Näin ollen testamentilla voidaan estää hyvityksen vaatiminen. Myös kuolinpesä ja avoleski voivat sopia keskenään, ettei kumpikaan osapuolista ole oikeutettu hyvitykseen.

Lailla sääntelemättömässä avoliitossa ei ole oikeudellista velvoitetta antaa hyvitystä avoleskelle. Tällöin päätäntävalta on perillisillä, jotka voivat antaa hyvityksen vapaaehtoisuuden pohjalta.

Harkinnanvarainen avustus

Lailla säännellyssä avoliitossa avoleskellä on perintökaaren perusteella oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen kuolleen puolisonsa jäämistöstä. Tämä avustus toteutetaan perinnönjaossa, joten avoleskellä on oikeus vaatia avopuolisonsa kuolinpesän luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon ja pesänjakajan määräämistä.

Avustus voidaan antaa avoleskelle, jos hänen toimeentulonsa on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeellinen avolesken toimeentulon turvaamiseksi. Avustusta harkittaessa on huomioitava avolesken mahdollisuudet turvata toimeentulonsa omalla varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon avolesken ikä, parisuhteen kesto sekä muut näihin verrattavat seikat. Avustus voidaan antaa rahana, muuna omaisuutena tai käyttöoikeutena riippuen siitä, mikä katsotaan kohtuulliseksi.

Lailla sääntelemättömässä avoliitossa avoleskellä ei ole oikeutta harkinnanvaraiseen avustukseen. Tämänkin taloudellisen avustuksen osalta päätäntävalta on perillisillä, jotka voivat antaa avustuksen vapaaehtoisesti.

Testamentti avoliitossa

Perintöoikeuden puuttumisen vuoksi testamentti on tehokas tapa turvata avopuolison asema kuoleman varalta. Tällöin on huomattava, että muut kuin testamentin muodossa annettavat kuolemanvaraislahjat ovat kiellettyjä.

Testamentilla on erityisen merkittävä rooli lailla sääntelemättömässä avoliitossa, sillä lain perusteella avopuolisolla ei ole oikeutta taloudelliseen hyvitykseen tai avustukseen tällaisessa tilanteessa.